Tietopalvelu

Etelä-Savon ilmastoasioiden tilannekatsaus 2018 on valmistunut

Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU-osarahoitteisena (EAKR) yhteistyöhankkeena laadittu Savon ilmasto-ohjelma 2025 julkaistiin vuonna 2013. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta; saada kasvihuonekaasupäästöjä vähenemään, edistää ilmastoystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia vuoteen 2025 mennessä ja sopeuttaa toimintaa ilmastonmuutoksen haasteisiin. Näillä tavoitteilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja yhteiskunnan hiilineutraalia kehitystä.

Sähköauton latauspiste Mikkelin Toriparkissa

Etelä-Savon osalta on ilmasto-ohjelmasta hiljattain valmistunut tilannekatsaus 2018. Siinä selvitetään ilmasto-ohjelman pohjana olevat kansainväliset, kansalliset ja maakunnalliset ilmastotavoitteet. Lisäksi tarkastellaan, miten kasvihuonekaasupäästöt ja toisaalta-nielut ovat kehittyneet. Katsauksessa pohditaan myös keinoja ilmastotyön jatkamiseksi ja tehostamiseksi maakunnassa.

Ilmasto-ohjelmalla on positiivisia vaikutuksia

Tähän mennessä Savon ilmasto-ohjelman toteutumista on seurattu toteutuneiden hankkeiden kautta. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta 25 % pyritään ohjaamaan vähähiilisiin hankkeisiin. Rakennerahastohankkeet ovat merkittävin keino toteuttaa alueellisen ilmasto-ohjelman tavoitteita. Tavoitteet on myös otettu huomioon Etelä-Savon maakuntakaavoissa sekä maakuntastrategiassa ja -ohjelmassa.

Ilmasto-ohjelman laatimisen jälkeen on käynnistynyt hankkeita kaikilla ohjelman painopistealueilla:

  • Paljon bioenergiaan ja biokaasuun liittyviä hankkeita
  • Paljon maaseutuelinkeinojen vähähiilisyyttä edistäviä hankkeita
  • Paljon älyliikennettä ja sähköisiä palveluja edistäviä hankkeita

Ennakoitua nopeammin on kehitetty liikenteen uusia ratkaisuja. Sähkö- ja kaasuautot sekä erilaiset liikenteen palveluratkaisut alkavat yleistyä. Myös rakentamisen ekotehokkuudessa on edistetty ajateltua nopeammin, kun säädöksiä on tiukennettu.

Elämäntapoihin on pyritty vaikuttamaan suosimalla lähi- ja luomuruokaan siirtymistä. Myös kestävän matkailun ja loma-asumisen hankkeilla sekä liikenteen palveluajattelun lisäämisellä ja tietoliikenneyhteyksien parantamisella on yritetty vaikuttaa elämäntapoihin ja kulutuskäyttäytymiseen.

Modernia tutkimusta

Mikkelin Metsäsairilaan on nousemassa Euroopan modernein jätevedenpuhdistamo. Alueella tehdään merkittävää jätevesien ja lietteiden käsittelyyn liittyvää tutkimustyötä ja sinne on myös perusteilla monipuolinen kiertotalouden tutkimuskeskittymä. Näin avitetaan ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä sekä vähennetään samalla vesistöjen rehevöitymistä ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Vielä on kehitettävää

Ilmasto-ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi pitäisi vielä vähentää kulutusta, matkustamista ja lihansyöntiä. Kasvisruuan suosiota onkin jo pystytty kasvattamaan, kun uusia kasvisruokatuotteita on kehitetty ja valistusta lisätty. Matkustaminen sen sijaan jatkaa kasvuaan. Muita

  • Kivihiilestä ja raskaasta polttoöljystä ei Etelä-Savossa vielä ole päästy kokonaan eroon
  • Tuuli- ja aurinkoenergian käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt
  • Tarkastelua pitäisi laajentaa pelkästä bioenergian tarkastelusta koko energiantuotantoon ja jakeluun

Savon ilmasto-ohjelman yksi tavoite on kannustaa kuntia tekemään omia ilmasto-ohjelmia ja mahdollisesti myös liittymään Suomen ympäristökeskuksen vetämään HINKU -kuntien verkostoon (hiilineutraalit kunnat). Etelä-Savossa tähän mennessä vain Mikkelin kaupunki on laatinut oman ilmasto-ohjelmansa.

Tulevaisuuden näkymät

Ympäristön tila on Etelä-Savossa hyvä. Maakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 2 % koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Alueen kasvihuonekaasutaseeseen vaikuttaa vahvasti se, miten käytämme luonnonvarojamme. Metsien nieluvaikutus vähenee, kun puun poistuma lähenee vuosittaista kasvua. Puuta pitäisi yhä enemmän käyttää pitkäikäisiin tuotteisiin, joilla korvataan voimakkaasti kasvihuonekaasuja tuottavia raaka-aineita. Vähäsoisessa Etelä-Savossa ei myöskään enää tulisi avata uusia soita turvetuotantoon. Vanhojen tuotantoalueiden jälkikäytössä tulisi huomioida myös käytön ilmastovaikutukset. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia myös vesistöissä: vedet tummuvat ja valumat kasvavat. Etelä-Savon vesistöjen tilan säilyttäminen erinomaisena vaatii jatkuvia vesiensuojelutoimenpiteitä.

Maakuntaliitto jatkaa rakennerahastovarojen ohjaamista vähähiilisiin hankkeisiin. Ilmastotyö ei kuitenkaan saisi olla pelkästään hankerahoituksen varassa, vaan se tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa ja arjessa.

Tilannekatsauksen on laatinut ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo. Katsauksen voi avata maakuntaliiton nettisivulta osoitteesta:

http://www.esavo.fi/resources/public//Maakuntaliitto/Maakuntakaava/Ilmasto-ohjelman%20tilannekatsaus%202018.pdf

Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618, sanna.poutamo(at)esavo.fi

SISÄLLYSLUETTELO