Ammatillisen koulutuksen saaneiden osuus Etelä-Savon työvoimasta on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Ammatillista osaamista voi meillä täydentää ja päivittää vastaamaan työelämän alati muuttuviin tarpeisiin. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toivoo, että ammatillinen koulutus saa arvostuksen, jonka se ansaitsee. Koulutusasiasta lisää maakuntajohtajan kirjoituksessa.

Euroopan unionin uusi budjettikausi alkaa vuoden 2021 alusta ja rakennerahasto-ohjelmat käynnistyvät Suomessa kesällä.  Rakennerahastoilla halutaan vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä ja kaventaa alueiden välisiä kehittyneisyyseroja. Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen puntaroi tulevaa rakennerahasto-ohjelmaa Etelä-Savon näkökulmasta.

Eteläsavolaiset voivat osallistua oman maakunnan kehittämiseen maakunnallisen nuorisovaltuuston Esa-Manun ja maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan kautta. Lue jutusta, mitä osallisuustyön puuhanainen kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen (kuva Kari Kangaspunnan ja Terhi Venäläisen välissä) tuumaa työn etenemisestä.

Saimaa-ilmiö on vieraillut sekä Italian Materassa että Virossa ottamassa oppia kulttuuripääkaupunkivuoden hakuprosessista ja ideoimassa Savonlinna2026 kulttuuripääkaupunkivuoden sisältöjä! Ilmiömäisten joukko on kasvanut jo kahteenkymmeneen. Lue jutusta, keitä ovat viimeksi nimetyt ilmiömäiset.

Kolme hanketyöntekijää aloittaa vuodenvaihteessa työnsä maakuntaliiton hankkeissa. Terhi Venäläinen ja Emmi-Elina Fjällström aloittavat nuorten osallisuutta vahvistavan -ESR -hankkeen projektikoordinaattoreina ja Jussi Linnala projektipäällikkönä digituen alueellisessa koordinaatiotehtävässä. 

Etelä-Savossa tulee lähiviikkoina haettavaksi rahoitusta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Rahoitettavilta hankkeilta edellytämme aluekehitysvaikuttavuutta, joka vahvistaa maakunnan elinvoimaa. Hakemuksessa on esitettävä selkeästi ja lyhyesti kehityshaaste tai ongelma ja siihen tavoiteltava ratkaisu.