Valikko

Maakunnan kehittäminen

LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ

Etelä-Savon sijoittuu keskelle Järvi-Suomea ja on luonnonympäristöltään metsän ja vesistöjen mosaiikkia. Maakunnan pinta-alasta on 25 % vettä.  Vesistöistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa 96%. Maakunnan maa-alasta 88% on metsätalousmaata ja 5% maatalousmaata. Pelloista on luomutuotannossa n. 15%. Etelä-Savon metsämaiden puuntuottokyky muuhun Etelä-Suomeen verrattuna on keskimääräistä parempi. Tuoreita kankaita ja vastaavan kasvupaikkatyypin soita sekä sitä viljavampia metsämaita on yhteensä 81%. Uhanalaisten lajien suojelussa Etelä-Savolla on erityisvastuu saimaannorpan suojelussa ja norppakanta tällä hetkellä noin 360 yksilöä.

Luonnonympäristö

Maakuntaliitto koordinoi alueensa luontoon ja luonnonvarjoihin liittyvien selvitysten laadintaa. Savon ilmasto-ohjelma laadittiin Etelä- ja Pohjois-Savon laajana yhteistyönä vuonna 2010. Etelä-Savon ilmasto-ohjelman toteutumisesta on tehty tilannekatsaus vuonna 2018.

Etelä-Savo on profiloitunut kestävän kehityksen maakunnaksi. Edunvalvonnassa maakuntaliitto on osallistunut saimaannorpan suojelutoimien suunnitteluun. Tuorein saimaannorpan suojelustrategia ja toimenpideohjelma 2017.

Maakuntaliitto on mukana tukemassa UNESCO Global Geopark-statuksen saamista Saimaa Geoparkille. Saimaa Geopark-alueessa ovat mukana Juva, Mikkeli, Puumala, Sulkava, Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Taipalsaari ja Savitaipale. Saimaa Geoparkkia hallinnoi Saimaa Geopark-yhdistys. Lisätietoja Saimaa Geoparkin kotisivuilta.

Maakuntaliitto hoitaa Saimaan virkistysalueyhdistyksen hallinnoinnin. Saimaan virkistysaluehdistyksen tarkoituksena on Saimaan ja sen lähivesistöjen virkistyskäytön edistäminen alueen luontoa, peruselinkeinoja ja maiseman omaleimaisuutta vaarantamatta. Saimaan virkistysalueyhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.saimaanvirkistysalueyhdistys.fi.

Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristön vaaliminen on yksi maakuntaliiton tehtävistä. Tehdyt kulttuuriympäristöselvitykset on viety viranomaiskäytössä olevaan Etelä-Savon kulttuuriympäristötietokantaan. Tietokannan kaikille avoin nettiversio löytyy osoitteesta www.esku.fi.

Alle koottuja työkaluja kulttuuriympäristön kestävään käyttöön on toteutettu Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen yhteisessä 'Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen'-hankkeessa.

Reittikartta on työkalu, jolla opastetaan niin rakennusten omistajia kuin kuntien maankäytön ja rakennusvalvonnan asiantuntijoita rakennusten arvon, käytön ja kunnon arvioimisessa ja suunnittelussa. Reittioppaassa on käyty läpi erilaiset selvitykset, niiden sisältövaatimukset ja kuvattu, missä vaiheessa mikäkin selvitys tulee ajankohtaiseksi. Se antaa myös lisätietoa lain asettamista vaatimuksista, viranomaistahoista ja aihetta käsittelevistä lähdeteoksista.

Arviointityökalun avulla on mahdollista hahmottaa kulttuurihistoriallisten arvojen, käyttömahdollisuuksien ja kunnon välistä suhdetta. Arviointityökalu on apuväline vertailtaessa useamman rakennuksen ominaispiirteitä, laadittaessa päätöksiä rakennukseen liittyen tai se voi toimia muistilistana rakennukseen liittyvistä lähtötiedoista ja selvityksistä.

Identiteettikartta on menetelmä, jolla kootaan kokonaiskuva keskeisistä vuosien saatossa taajamassa tapahtuneista muutoksista, joilla on ollut merkitystä sen identiteetille. Taajaman fyysisten piirteiden historian ja taajamakuvan tutkimisen lisäksi siinä selvitetään taajaman toiminnallisuutta ja sisällöllisiä merkityksiä yhdessä päättäjien ja kansalaisten kanssa. Menetelmä tarjoaa hyvän apuvälineen taajamien omia vahvuuksia tukevaan kehittämiseen. Esimerkit ovat Varsinais-Suomen Auran ja Mynämäen taajamista.

Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelija Pyry Kuismin tarkasteli maakuntaliiton myöntämän apurahan turvin diplomityössään kirkonkylien vajaakäyttöisen julkisen rakennuskannan uusiokäyttöä. Diplomityön valmistuneessa ensimmäisessä osassa Pyry kartoitti onnistuneita esimerkkejä vajaakäyttöisten ja tyhjilleen jääneiden julkisten rakennusten muokkaamisesta uuteen käyttöön. Opinnäytetyön ensimmäinen osa ja diaesitykset esimerkkikohteista on luettavissa tästä:

Pyryn opinnäytetyön toinen osuus sisälsi Kangasniemen kunnan nykyisen paloaseman uusiokäyttömahdollisuuksien tarkastelun. Puulan rannalla satamatorin laidalla sijaitsevan paloaseman toiminnot saattavat tulevaisuudessa siirtyä muualla. Opinnäytetyössä Pyry tarkasteli, miten rakennuksen arvot, kunto ja käytettävyys huomioiden se voitaisiin muokata uuteen käyttöön osana satamatorin toiminnallista kokonaisuutta. Opinnäytetyön toinen osa ja diaesitys Kangasniemen paloaseman ideoinnista:

Hyödyllisiä linkkejä liittyen rakennusten arvoon, kuntoon ja käyttöön:

ARVO

KUNTO

KÄYTTÖ

Lisätietoja antaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo,
puh. 040 724 9618.