Maakuntastrategia linjaa kehittämisen kärjet ja niille asetetut pitkän aikajänteen tavoitteet vuoteen 2030. Kolme kärkeä - vesi, metsä, ruoka - ovat elementit, joihin perustuvaan yritystoimintaan ja osaamiseen aluetalouden kasvupotentiaali nojaa tulevaisuudessa Etelä-Savossa. Valinnat kytkeytyvät saumattomasti Etelä-Savon luontaisiin vahvuuksiin. Maakunnassa on kaikkiin kärkiin liittyvää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kaikissa kolmessa kärjessä digitaalisuus ja digitaaliset sovellukset ovat keskeinen kasvun ja kehittymisen edellytys.

Etelä-Savon – Saimaan maakunnan visio vuoteen 2030 on Puhtaasti Paras!. Visio kuvaa maakunnan kärkivalintojen näkökulmasta vahvoja luontoarvoja ja runsaita luonnonvaroja sekä niitä prosesseja, joiden kautta alueen kilpailukyky nojaa kestävään elinkeinotoimintaan, osaamiseen ja hyvinvointiin. Keskiössä ovat ihmiset - niin maakunnan asukkaat, matkailijat kuin alueella vapaa-aikaansa viettävät. Päämääränä on, että meille kaikille Etelä-Savo on puhtaasti paras paikka työskennellä, opiskella ja elää.  

Strategia on laadittu vuoden 2016 aikana yhdessä alueen eri toimijoiden kanssa. Tähän työhön osallistui sen eri vaiheissa lähes tuhat eteläsavolaista (Liite 1) . Prosessissa haettiin yhteistä tahtotilaa sekä teräviä kärkivalintoja tulevaisuuden rakentamisen vetureiksi. Strategiaprosessia taustoitettiin syksyllä 2015 tehdyllä Etelä-Savon skenaariotarkastelulla, jossa tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitettiin niin globaalista, kansallisesta kuin maakunnankin näkökulmasta (Liite 2). Strategian valinnat konkretisoidaan toimenpiteiksi samanaikaisesti laaditussa Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa ja vuonna 2017 laadittavassa maakuntaohjelmassa.

Käynnissä oleva maakuntauudistus koskettaa julkisten palvelujen myötä kaikkia eteläsavolaisia. Sen tuloksena syntyvien itsehallinnollisten maakuntien rakentaminen haastaa maakunnat, valtion ja kuntakentän uudenlaiseen yhteistyöhön. Lisäksi julkisen talouden kireys ja leikkauspaineet tuovat tähän oman haasteensa. Uusien monialaisten maakuntien tehtävät kattavat kaikessa laajuudessaan sekä palveluiden tilaamisen sekä niiden tuottamisen, voidaan siis puhua maakuntakonsernista.