Etelä-Savon maakuntahallituksen kuluvan vuoden yhdeksäs kokous pidettiin maanantaina 22.10. Etelä-Savon maakuntaliiton toimitiloissa Mikkelissä.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esille maakunnan tuoreimmat väestötiedot. Lisäksi hän kertoi Itä-Suomen neljän maakunnan yhteisestä aikeesta hakea Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Tavoitteena on hakea Savonlinnalle ja ympäröiville alueille kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Seuraavan kerran asiaa käsitellään Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa, joka pidetään torstaina 25.10. Helsingissä.

Hallitus antoi kokouksessa lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle VR:n rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä ja maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi. Päätösasiana käsiteltiin rahoituksen myöntäminen matkailukohteiden saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä tukevan liikennejärjestelmän kehittämiseen.
 

MAAKUNTALIITON TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2019-2021
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584

Maakuntahallitus hyväksyi maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021 ja esittää sen edelleen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntahallitus totesi, että maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelma on valmisteltu maakuntahallituksen linjausten ja kuntakierroksen palautteen mukaisesti. Talouden suunnittelussa on lähdetty siitä, että nykymuotoisen maakuntaliiton toiminta siirtyy liikkeenluovutuksella uuteen maakuntaan vuoden 2021 alussa. 

Talousarvio 2019 sisältää ensimmäisen kerran investointiosan, joka liittyy Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhdessä valmistelemaan ja perustettavaan talous-, henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Talousarvio sisältää esityksen, että maakuntaliitto on mukana pääomittamassa uutta yhtiötä. Kokonaisuudessaan investointi olisi 60 000 euroa.
 

ETELÄ-SAVON OSAAMISSTRATEGIAN VALMISTELU 
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Teemu Räihä, puh. 044 770 0571

Etelä-Savon maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Etelä-Savon osaamisstrategiaa vuosille 2018-2021. Osaamisstrategia on laadittu laajassa yhteistyössä maakunnassa toimivien koulutuksenjärjestäjien kanssa ja kuullen elinkeinoelämän sidosryhmiä. 

Maakunnan koulutuksenjärjestäjät asettavat osaamisstrategiassa yhteisiä toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitteiksi on asetettu osaavan työvoiman kouluttaminen yhteiskunnan tarpeisiin, osaamistason ja koulutusmyönteisyyden nostaminen, oppijoiden sujuva siirtyminen koulutusasteiden sekä oppilaitoksen ja työelämän välillä, osallisuuden lisääminen, koulutuksen vetovoimaisuuden ja koulutusviennin lisääminen. 

Valmisteilla olevaa osaamisstrategiaa päätettiin kokouksessa täydentää muun muassa kansainvälistymisen ja maakunnan osaamistarpeen perusteella ja kuulla näiltä osin vielä asian valmistelussa mukana olleita toimijoita. Tämän jälkeen asia käsitellään uudelleen maakuntahallituksessa. 
 

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA MATKAILUKOHTEIDEN SAAVUTETTAVUUTTA JA TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ TUKEVAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN 
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi Etelä-Savon maakuntaliiton hakemalle Matkailukohteiden saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä tukevan liikennejärjestelmän kehittäminen -hankkeelle tukea Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksesta n. 25 000 euroa.  

Tämän vuoden heinäkuun alussa tuli voimaan laki liikenteen palveluista. Lain yhtenä tavoitteena on lisätä liikennepalveluiden tarjontaa ja parantaa toiminnan kannattavuutta harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntaliiton hankkeessa tehdään selvitys alueiden liikennejärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hankkeen tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden matkailupalvelujen ja -kohteiden saavutettavuutta ja toimintaympäristöä.

Tavoitteena on erityisesti ratkaista hajanaisen matkailualuerakenteen ongelmia. Tarkasteltavina toimenpiteinä ovat liikennepalveluiden kehittäminen, liikenneturvallisuus sekä infran kunnossapito. Tarkoituksena erityisesti muodostaa toimenpidekokonaisuuksia, joihin osallistuvat sekä yksityinen että julkinen sektori ja luoda uusia yhteistyöverkostoja matkailuyritysten ja liikennepalveluyritysten välille.
 

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON LAUSUNNOT
Kokouksessa annettiin seuraavat lausunnot:

LVM:n Lausunto- ja ilmoittautumispyyntö, junapilotti ja rautateiden osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen
Lisätietoja: Kehityspäällikkö Marko Tanttu, puh. 044 770 0488

Maakuntahallitus antoi lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriölle rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt seuraavan osto- ja velvoiteliikennekauden valmistelun ja pyytää alueiden näkemyksiä alueellisista liikkumistarpeista sekä osto- ja velvoiteliikenteen tulevasta tarjonnasta. Tulevalla kaudella on myös tarkoitus pilotoida yhdessä alueiden kanssa alueellista liikennettä sekä tarkastella muutoinkin osto- ja velvoiteliikenteen kokonaisuutta ottaen huomioon alueiden tarpeita. Nykyinen ostoliikennesopimus ja päätös velvoiteliikenteestä ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.

Maakuntahallituksen mukaan nykyiset velvoiteliikennevuorot ovat minimitaso nykyisen markkaehtoisen liikenteen täydentämiseksi maakunnan saavutettavuuden turvaamiseksi raideliikenteellä.  Maakunnan kaupunkien ja pääkaupunkiseudun välillä tulee olla raiteilla vuorot, jotka mahdollistavat päivittäiset työasiamatkat. Tällöin raideliikenne tukee alueemme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta. Etelä-Savossa raideliikenteen ensisijainen rooli alueellisessa liikkumisessa on turvata alueemme saavutettavuus valtakunnallisesti ja toimivuus kaupunkikeskusten välisessä liikenteessä.
Nykyisen velvoiteliikenteen palvelutasossa on puutteita Joensuu-Pieksämäki osuudella.

Maakuntahallitus toteaa, että joukkoliikenteen houkuttelevuus ja palvelutaso ovat usean tekijän summa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on matkustusmukavuus ja liikennöintiin sopivan kaluston käyttö. Joensuu-Pieksämäki osuudelta tulleen palautteen mukaan nykyiset vuorot ovat ainakin osittain niin ruuhkautuneita, ettei kaikille matkustajille riitä istumapaikkoja. Tilanteen korjaamiseksi maakuntahallitus esittää, että ministeriö ottaa asian huomioon viimeistään seuraavassa osto- ja velvoiteliikenne sopimuksessa ja edellyttää liikennöitsijältä nykyistä paremman kaluston käyttöä.
Raideliikenteessä maakuntahallituksen näkemyksen mukaan palvelutaso puutteena on ollut myös aikaisen aamuvuoron puuttuminen Helsingistä maakuntaan. Tilanteeseen on tulossa parannus, kun VR aloittaa markkinaehtoisesti aikaisen aamuvuoron liikennöinnin 9.12.2018. Vuoro parantaa aamuyhteyksiä Mikkeliin, mutta ei paranna Savonlinnan tilannetta, huomauttaa maakuntahallitus lausunnossaan. Maakuntahallituksen mukaan uuden aamuvuoro mahdollistaa myös Jyväskylä-Pieksämäki-(Kuopio) yhteysvälin liikenteen kehittämisen. Maakuntahallitus esittää, aamuvuoron lisäämistä Jyväskylä-Pieksämäki siten, että vuorolta on vaihtoyhteys edellä mainittuun Kuopio-Helsinki aamujunaan.

Maakuntahallituksen lausunto ei sisällä ehdotusta alueelliseksi pilotiksi, mutta maakuntahallitus tuo esille tarpeen kehittää raideliikenteeseen liittyviä matkaketjuja. Lisäksi maakuntahallitus toteaa, että Etelä-Savossa on huolta nykymuotoisen joukkoliikenteen toimivuudesta maakunnassa. Maakunnassa onkin tehty ja käynnissä kokeiluja uusien liikennepalveluiden kehittämiseksi. Raideliikenteen matkaketjujen kehittämisessä maakuntahallituksen mukaan haasteena on tiedon puutu markkinapotentiaalista. Maakunnan liitolla ei ole käytettävissään tietoa raideliikenteen matkustajamääristä asemakohtaisesti tai saati vuorokohtaisesti. Tiedon puute hankaloittaa uusien palveluiden kehittämistä ja varsinkin liikennöitsijöiden mukaan houkuttelemista, koska ei ole tietoa potentiaalisista asiakasmääristä.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi
Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698

Maakuntahallitus antoi maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi.  Esityksen mukaan vuonna 2016 voimaan tulleeseen kalastuslakiin tehtäisiin sen soveltamisessa saatujen kokemusten perusteella tarpeellisiksi arvioidut muutokset.  Muun muassa kalastuslain nykyinen seuraamusjärjestelmä on koettu eräiltä osin tehottomaksi. Haasteelliseksi on koettu erityisesti laittoman kalastuksen torjuminen, koska seuraamukset uhanlaistenkin kalalajien laittomasta kalastuksesta ovat olleet hyvin vähäiset. Esityksen mukaan kalastuslakiin sisällytettäisiin uudenlainen menettämisseuraamus, jossa tietyissä kalastusrikkomuksissa tekijä tuomitaan menettämään se arvo, joka kalalla on lajinsa edustajana. Kunkin kalalajin arvo säädettäisiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Uudistuksella pyritään tehostamaan uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua ja elpymistä.

Maakuntahallitus piti lausunnossaan hyvänä, että uuden kalastuslain käytännön toimivuutta on seurattu ja sen soveltamisessa esille nousseisiin lainsäädännöllisiin muutostarpeisiin on reagoitu viiveettä. Maakuntahallitus totesi lausunnossaan, että Etelä-Savossa tapahtuvalla kalastuksella on valtakunnallista merkitystä. Viidennes sisävesialueiden kaupallisen kalastuksen vuotuisesta saaliista ja saaliin arvosta saadaan Etelä-Savossa. Tämän lisäksi puhdas järviluonto ja kalastus elämyksineen on maakunnan matkailun vetovoimatekijöitä. Tämän vuoksi kalastuslainsäädännön ajantasaisuus sekä käytännön toimivuus on Etelä-Savon kannalta tärkeää. 

Kalastuslain muuttamisen tavoitteena on tehostaa kalastuslain toimeenpanoa sekä keventää hallinnollista menettelyä. Näin luodaan hyvät edellytykset kaupalliselle ja vapaa-ajan kalastukselle. Maakuntahallitus piti näitä tavoitteita oikeaan osuneina ja kannatettavina.
Maakuntahallituksen mielestä kalastuslain muutosesityksessä ehdotetut säädösmuutokset ovat perusteltuja ja tarpeellisia.

Lisätietoja: 
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.