Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli 20.5.2019 kokouksessaan maakunnan väestöennusteesta. Konsulttitoimisto MDI:n viime viikolla julkaisema väestöennuste näyttää, että väestö vähenee Etelä-Savon maakunnassa 17,2 % (noin 25 000 asukasta) ja Mikkelissä 9,7 % (noin 5 200 asukasta) vuosien 2018-2040 aikana. Mikkelin työssäkäyntialueella väestö vähenisi 12 % eli noin 8 400 asukkaalla. Mikkelin työssäkäyntialueen väestönkehitys jää 7,6 prosenttia ja koko Etelä-Savon maakunnan väestökehitys 8,3 % heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n mukaan syinä ennakoitua heikommaksi jäävälle väestönkehitykselle ovat heikentynyt syntyvyys ja ennakoitua suuremmat muuttotappiot.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen muistuttaa, että ennusteet laaditaan katsomalla menneisyyttä, jonka pohjalta ennustetaan tulevaa. Ennusteet on nähtävä enemmän kehittämisen paikkana kuin totuutena. Meidän luonnonvaramme ja -arvomme ovat merkittävä kasvuoptio. Esimerkiksi teollisuuden ja matkailun liikevaihdolla mitaten Etelä-Savo on hyvin muun Suomen kehityksessä mukana, ja maakuntaan muuttaa yli kolmikymppisten ikäluokissa väkeä likimain saman verran kuin on lähtijöitä. Lisäksi nykymuotoinen väestön tilastointitapa ei huomioi lainkaan Etelä-Savon kausiväestöä. Maakunnassa on arviolta kymmeniä tuhansia vapaa-ajanasukkaita. Paikkariippumaton työ ja sen edellyttämän toimintaympäristön mahdollistaminen sekä maakunnan vahvuuksiin satsaaminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, etteivät ennusteet käy toteen.

Parannuksia maakunnan liikenteeseen

Maakuntahallitus keskusteli maakunnan liikenteen kärkihankkeista sekä Euroopan laajuisen liikenneverkon eli TEN-t kehittämisen suuntaviivoista. Kärkihankekeskustelussa esillä olivat Itä-Suomen ja maakunnan omat tavoitteet hallitusohjelmaan. Etenkin perusväylänpidon ja alemman tieverkon rahoitustason pysyvä nosto ja nopeiden Itäratojen edistäminen tulee maakuntahallituksen mukaan saada osaksi hallitusohjelmaa.

Keskustelu Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämisestä liittyi Komission avaamaan julkiseen kuulemiseen TEN-t kehittämisen suuntaviivoista. Maakuntahallituksen mukaan maakunnan tulee vastauksissaan korostaa Itä-Suomen liikennekäytävien palvelutason kehittämistä ja kytkeytymistä nykyisiin TEN-t ydinverkkoihin ja ydinverkkokäytäviin.

Hannu Auvisesta pitäjänneuvos

Tasavallan presidentti on perjantaina 17.5. myöntänyt sulkavalaiselle Hannu Auviselle pitäjänneuvoksen arvonimen. Auvinen on maanviljelijä, maakuntahallituksen jäsen ja kunnallisvaltuuston puheenjohtaja. Tasavallan presidentti myönsi perjantaina kaikkiaan 83 arvonimeä.

UUSIMAA-KAAVA 2050 -EHDOTUS NÄHDÄÄN MAHDOLLISUUTENA PARANTAA ETELÄ-SAVON SAAVUTETTAVUUTTA
Lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, puh. 0400 977 672

Maakuntahallituksessa oli lausunnolla Uudenmaan liiton maakuntakaavaehdotus. Uusimaa-kaavaksi nimetty maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle, ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050.

Uusimaa-kaava koostuu Helsingin seudun, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Etelä-Savon maakunnan kannalta Uusimaa-kaavan ehdotuksessa on keskeistä kaavaratkaisun vaikutukset saavutettavuutemme kehittämiseen.

Etelä-Savon näkökulmasta yksi tällainen valtakunnallinen väyläkysymys on raideyhteyksien kehittäminen Helsingistä idän suuntaan. Etelä-Savon ja myös laajemmin itäisen Suomen tärkein tavoite on matka-ajan lyhentäminen Helsinkiin itäratoja nopeuttamalla. Lisäksi tavoitteena on, että idän suunnan raideyhteydet huomioidaan ja toteutettavasta Helsinki-Pietari raideyhteydestä tehdään valinta ensimmäisessä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa keväällä 2020. Etelä-Savo kannattaa Porvoo-Kouvola vaihtoehtoa uudeksi nopeaksi Helsinki-Pietari ratayhteydeksi.

SEITSEMÄN HANKETTA SAI MAAKUNTAHALLITUKSELTA RAHOITUSPÄÄTÖKSEN
Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta noin 3 miljoonan euron edestä seitsemälle hankkeelle. Suurin tuki myönnettiin Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n toteuttamalle VisitSaimaa2 – Lakeland Finland 2019-2021 -hankkeelle. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 2 520 000 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %. Hankkeessa jatketaan edellisten matkailun kehittämishankkeiden työtä siirtäen painopistettä tuotekehityksestä myynnin edistämiseen, digitaalisiin jakelukanaviin sekä kestävään matkailuun. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Saimaan brändiä, vetovoimaa ja asemaa merkittävänä matkailualueena Lapin ja Helsingin rinnalla erityisesti kansainvälisillä markkinoilla - kotimaan matkailua kuitenkaan unohtamatta.

Uusia tapoja kotitalouksien sähkönkulutuksen joustoon

Tukea myönnettiin myös hankkeelle Sähkökärppä – älykäs kotitaloussähkö ja sähköautojen lataus. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen aikaisempaa laajemmassa mittakaavassa vaatii uudenlaisien tapojen kehittämistä kotitalouksien sähkönkulutuksen joustoon. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon määrä on riippuvaista säästä ja vuodenajasta, mikä luo tarpeen sähkön kulutuksen joustavaan hallintaan. Toinen suuri lähitulevaisuuden haaste kotitalouksien sähköjärjestelmille on sähköautojen lataaminen. Hanke pohjautuu aikaisempaan hankkeeseen JouKo – joustava kotitalous, jossa on kehitetty kotitalouksien sähkön kysyntäjouston mahdollistava fyysisestä laitteesta, pilvipalvelusta ja mobiiliohjelmistosta koostuva ratkaisu. Tässä hankkeessa viimeistellään aiemmassa hankkeessa kehitetty ratkaisu kuluttajakäyttöä varten mm. sähköturvallisuuden ja testaamisen osalta. Lisäksi kehitetään uusia ratkaisuja sähköautojen latauksen älykkääseen tehoperustaiseen säätöön taloyhtiöissä ja pilotoidaan kehitettyjä ratkaisuja järjestämällä pilottitestaus ja demonstraatio.

Mikkelin seudun päästöttömän liikenteen ja kuntailmaston kehittämiseen rahoitusta

Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 -hankkeessa tutkitaan Mikkelin seudun mahdollisuuksia päästä eroon liikenteessä syntyvistä fossiilisista kasvihuonekaasupäästöistä seuraavien 20 vuoden aikana. Etelä-Savossa liikennesektori on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja lähes puolet maakunnan tieliikenteen päästöistä syntyy nimenomaan Mikkelin seutukunnan alueella. Seutukunnalla on hyvät mahdollisuudet päästöjen vähentämiselle, sillä sen läpi kulkee valtakunnan runkoverkkoon kuuluva rautatie, ja alueelle on myös jo syntynyt biopohjaisen liikennepolttoaineen tuotanto- ja jakeluinfrastruktuuria.

Hanke perustuu valtioneuvoston asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän kasvihuonekaasujen poistamiseen tähtäävään toimenpideohjelmaan, johon sisältyvät ehdotetut muutokset liikennejärjestelmissä, liikennevälineissä ja polttoaineissa. Toimenpideohjelmassa peräänkuulutetaan myös alueiden omia ratkaisuja. Hankkeen keskeiset tutkimusmenetelmät ovat paikkatietoanalyysit ja tarkkaa paikkatietoa hyödyntävät logistiikan simuloinnit, joiden avulla tutkitaan eri toimenpiteiden realistisuutta olemassa olevat paikalliset resurssit ja reunaehdot huomioiden. Hankkeen toteuttaa Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT.

Liittyen samaan teemaan, rahoitusta sai Mikkelin kaupungin toteuttama hanke, Mikkelin seudun kuntailmasto 2050. Hankkeen tavoitteena on edistää ilmastotyötä Mikkelin seudun kunnissa ja kannustaa kuntia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa Mikkelin seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, päästöjen jakautumisesta eri sektoreiden välillä ja päästöjä sitovista nieluista yhteistyössä muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien tietoisuutta eri toimintojen ilmastovaikutuksista ja kannustaa kuntia ennakkoluulottomiin vähähiilisiin kokeiluihin ja demonstraatioihin tarjoamalla tietoa hyvistä vähähiilisistä käytännöistä ja kokeiluista ja kokeilujen rahoitusmahdollisuuksista.

Rahoitusta myös maakuntaliitolle

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta ehdollisena Etelä-Savon maakuntaliiton itse toteuttamaan hankkeeseen Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ylimaakunnallinen Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hanke saa rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa. Hankkeella edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista TKI-yhteistyöhön maakunnassa, maakuntien välillä ja kansainvälisesti.

Itä- ja Pohjois-Suomen (IP) alueen maakunnilla Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (IP-alue) on pitkät perinteet yhteistyölle. Alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita on myös EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitelty erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. IP-alueen merkittävät luonnonvarat, vielä hyödyntämätön potentiaali ja erikoistunut huippuosaaminen luovat kasvua alueen maakunnissa. Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat, kuten Etelä-Savossa Metsä-Ruoka-Vesi.

Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä rakenteita, joista alueellisen näkyvyyden ja koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin hakuprosessissa yhdeksi Euroopan komission Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottialueeksi, jolla vaikutetaan EU:n tulevan ohjelmakauden linjauksiin. Vuonna 2018 laadittiin yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (pdf), jota toteutetaan yhdessä 2019-2021 maakuntien välillä ylimaakunnallisena Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hankkeena ja maakunnissa toimeenpanohankkeilla.

Etelä-Savon tavoitteena on olla elinvoimainen hyvinvoinnin ja terveyden mallimaakunta

Hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen edellyttävät vaikuttavien hyvinvointipalvelujen tarjoamista niitä eniten tarvitseville kohderyhmille. HyviöPRO - hyvinvointipalveluiden vaikuttavuusalusta hyvinvointipalveluiden liiketoiminnan kehittämiseen - hanke tarjoaa mahdollisuuden yrityksille, järjestötoimijoille ja muille potentiaalisille toimijatahoille dataa hyödyntävään liiketoiminnan kehittämiseen ja palveluiden vaikuttavuuden tuotteistamiseen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointipalveluiden tuottajien innovaatiokeskittymää, vahvistaa sen yrittäjien liiketoimintaa ja luoda uutta yrittäjyyttä.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat hankkeeseen osallistuville toimijoille suunnatuista asiantuntijavetoisista työpajoista, joissa perehdytään vaikuttavuuspolun hyötyihin liiketoiminnassa; palvelumuotoiluprosessin työpajoista; tiedonkeruusta (datasta) sekä yritysten palveluista että yritysten asiakkailta; IT-kehityksestä ja vaikuttavuusalustan käyttöönotosta ja julkaisusta.

Lisäksi maakuntahallitus myönsi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Fisu-postilla järvikalat liikkeelle -hankkeeseen lisärahoitusta valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena

Lisätietoja: 
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.