Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta päivitti kokouksessaan 14.12.2017 kantaansa Euroopan unionin tulevan aluepolitiikan valmisteluun. Neuvottelukunnan mielestä Suomen on tuettava vahvaa EU:n aluepolitiikkaa ja asetettava neuvottelutavoitteensa siten, että Suomessa maakuntien rakennerahastosaanto ei ainakaan alene nykyisestä.

Alue- ja rakennepolitiikka on EU:n keskeinen taloudellisen kasvun instrumentti, minkä myös komission lokakuussa julkistama ns. koheesioraportti vahvistaa. Sekä EU-komissio omissa linjauksissaan että OECD Euroopan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalia koskevassa tutkimuksessaan korostavat EU:n koheesiorahoituksen vahvempaa kytkemistä aluelähtöiseen kehittämiseen, jotta rahoituksen vaikuttavuus paranee.

Suomella on aluelähtöiseen ja vaikuttavaan alue- ja rakennepolitiikkaan entistä paremmat mahdollisuudet maakuntauudistuksen myötä, joka mahdollistaa EU-politiikan integroidun toimeenpanon alueilla. EU myös edellyttää jäsenmailta tämän kaltaisia rakenteellisia uudistuksia.

Itä- ja Pohjois-Suomen kehityspotentiaali käyttöön ja erityishaasteet huomioon

Neuvottelukunta tukee Suomen tavoitetta Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisaseman turvaamisesta sekä Itämeren, arktisuuden ja Venäjän raja-alueen huomioimisesta rahoituksessa. Kun pohjoisten alueiden geopoliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopassa kasvaa, alue- ja rakennepolitiikkaa tulee suunnata entistä vahvemmin tukemaan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä ja EU:n sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantamista.

OECD:n maaliskuussa 2017 julkistama tutkimus Euroopan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalista ja –haasteista korostaa mm. luonnonvarojen ja luontoarvojen kestävän hyödyntämisen, arktisuuden, osaamisen, toimivien rakenteiden ja Venäjä-yhteistyön tarjoamaa kehityspotentiaalia koko Euroopan taloudelle ja myös Euroopan ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen on tärkeää Suomelle, jolla on EU-maista pisin ulkoraja Venäjän kanssa.

Neuvottelukunta muistuttaa myös, että Suomella on puheenjohtajuuskaudellaan vuonna 2019 erinomainen mahdollisuus tehdä Suomen eri alueiden oloja ja kehityspotentiaalia näkyväksi Euroopan unionissa. Suomen pitäisikin aiemmasta linjauksestaan poiketen järjestää puheenjohtajuuskauden kokouksia eri puolilla maata.