MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOUSTIEDOTE 18.2.2019

Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. helmikuuta Mikkelissä. Kokouksen alussa keskusteltiin Tilastokeskuksen julkaisemista vuoden 2018 väestöluvuista ja Etelä-Karjalan liiton keskiviikkona 14.2. julkaisemasta Itä-Suomen väestöennusteesta. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen näkee väestökehityksessä ongelmia, mutta toivoo, että ennusteet antavat oikean kuvan väestökehityksestä.

Kolmen edellisvuoden tarkastelujakso vinouttaa ennustetta taustaoletuksella, että Etelä-Savosta lähtee Savonlinnan opettajakoulutuksen verran toimintoja kolmen vuoden välein ennustejakson loppuun.

- Itä-Suomen luonnonvaroihin ja luontoarvoihin perustuvan kehityspotentiaalin kestävä hyödyntäminen on tärkeää koko Suomen taloudelle. Valtion pitää ja kannattaa satsata Itä-Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, elinkeinojen edistämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen, painottaa Mäkinen.

Kokouksessa maakuntahallitus myönsi rahoitusta kahdelle hankkeelle ja antoi kalatalouteen liittyvät lausunnot Maa- ja metsätalousministeriölle ja Oikeusministeriölle.

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU: ETELÄ-SAVON KOETALOUSARVIO 2021
Lisätietoja: Maakuntauudistuksen talousjohtaja Sami Sipilä, puh. 044 770 0577

Koetalousarvion valmistelu on Etelä-Savossa edennyt suunnitellusti. Valmisteluprosessi nähdään kokonaisuudessaan hyödyllisenä prosessina, sillä koetalousarvio perustuu tulevan maakunnan palveluihin. Tulevan maakunnan kokonaisuuteen fuusioituu kaksikymmentä organisaatioyksikköä, joiden toiminnot on kartoitettu valmisteluprosessin yhteydessä.

Talousarviovalmistelussa on ollut kaksi linjaa. Ensinnä on kartoitettu, mitä maakunnan toiminnot ovat, missä toimintoja on tällä hetkellä, ja mitä ne maksavat. Toisena linjana on kartoitettu toimintoihin liittyvät henkilötyövuodet.

Koetalousarvio on tarjonnut ensimmäisen mahdollisuuden hahmottaa ja suunnitella uuden maakunnan toimintaa taloudellisesta näkökulmasta vähintään tulojen ja menojen kokoluokkien tasolla.

Etelä-Savon maakunnan vuoden 2021 koetalousarvion ensimmäinen versio raportoidaan valtiovarainministeriölle helmikuun lopussa. Maakuntahallitus kävi kokouksessa läpi tämänhetkistä vuoden 2021 talousnäkymää.

MAAKUNTALIITON VUODEN 2018 TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELY
Lisätietoja: Hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula, puh. 0400 618 489

Maakuntahallitus hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilikauden tulokseksi muodostui 156 015,04 euroa. Talousarviossa oli varauduttu 100 000 euron alijäämään.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelulla oli suuri vaikutus maakuntaliiton vuoden 2018 talouteen. Henkilöstön palkkakustannukset toteutuivat talousarviota matalampina. Henkilöstökustannusten matalampi toteuma johtui siitä, että maakuntaliiton henkilökunta osallistui työpanoksellaan uudistuksen valmisteluun.

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA KAHTEEN HANKKEESEEN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140

Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta kahdelle hankehakemukselle yhteensä n. 545 000 euron edestä. Tukea myönnettiin Etelä-Savon Koulutus Oy:lle ReissuEllu investointi–hankkeeseen, joka toteutetaan hankeparina ReissuEllu ESR kehittämishankkeen kanssa. Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on luoda pyörillä oleva oppimisympäristö ”ReissuEllu”, joka toimisi hyvinvointia tukevien palvelujen jalkauttajana Essoten toiminta-alueelle ja näin lisäisi alueen palvelujen saatavuutta asiakkaiden eli kansalaisten keskuudessa. Hankkeen tavoitteena on tukea alueellista tasa-arvoa, jossa terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole asuinpaikasta kiinni vaan saavutettavissa kaikille, myös niille, jotka eivät halua tai voi lähteä kauas kotoaan. Monia palveluja voidaan viedä asiakkaiden luo digitaalisin välinein, mm. palveluneuvontaa, farmaseutin palvelua lääkelistojen ajantasauksessa ja muistineuvontaa.

Tukea myönnettiin myös Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle investointihankkeeseen Materiaalien karakterisointiin ja instrumenttianalytiikkaan liittyvän tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen. Hanke toteutetaan hankeparina Kiertovirrat – Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi kehittämishankkeen kanssa. Resurssien rajallinen saatavuus tulee aiheuttamaan muutoksia yhteiskunnan toiminnoissa, ja myös jätevesien käsittelyssä pyritään tulevaisuudessa kohti resurssien talteenottoa. Tähän tavoitteeseen pyritään vastaamaan kehittämällä monipuolisia, kustannustehokkaita menetelmiä, joilla jätevesien sisältämät resurssit saadaan kerättyä ja muutettua käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Hankkeessa hankittavat laitteet mahdollistavat tutkijoita toteuttamaan uusia kattavia ja nopeita analyysejä, mikä antaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä kehittyneiden jätevedenkäsittelyprosessien toiminnasta ja edistää siten kiertotalouteen liittyvää tutkimusta.

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON LAUSUNNOT

Kokouksessa annettiin seuraavat lausunnot
Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698

Maakuntahallitus antoi maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon vapaa-ajan kalatalousstrategian luonnoksesta.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan vapaa-ajankalastuksen luovan Etelä-Savossa palvelukysyntää, mikä osaltaan ylläpitää hiljenevän maaseudun palveluja. Kesäasukkaat ja kymmenet tuhannet kalastajat muodostavat mittavan asiakaskunnan. Maakunnassa onkin määrätietoisesti tuotteistettu järviluontoon sisältyviä elämyksiä alueen yhdeksi vetovoimatekijäksi.

Maakuntahallitus piti tärkeänä, että vapaa-ajankalastuksen kehittämisstrategialla voidaan vahvistaa kalaan ja kalastukseen liittyvän luontomatkailun toimintaedellytyksiä. Strategian on tuettava aluekehityksen kannalta tärkeän vetovoimatekijän kehittämistä, kalakantojen vahvistumista ja saalisvarmuutta sekä järvillä että koskireiteillä.

Väestön ikääntyessä haasteena on, miten saada pidettyä vapaa-ajankalastus koko kansan harrastuksena. Kun vuonna 2006 Etelä-Savossa joka kymmenes vapaa-ajankalastaja oli yli 65-vuotias, niin vuonna 2016 heidän osuutensa lähenteli jo viidennestä. Neuvonnan ja ohjauksen rooli korostuu erityisesti tulevan kalastajapolven kasvattamisessa.

Maakuntahallitus korosti, että maakunnat tulevat olemaan vapaa-ajankalatalouden kehittämisessä merkittävä toimija ja hallinnollinen sidosryhmä. Hallinnon lisäksi maakunnat voivat monin tavoin edesauttaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten parantamista muun muassa kaavoituksen ja hankerahoituksen keinoin. Tämän vuoksi maakunnat tulee lisätä strategialuonnoksessa nimettyjen vapaa-ajan kalatalouden keskeisimpien sidosryhmätoimijoiden joukkoon.

Maakuntahallitus painotti sitä, että strategian tarkoituksena on ohjata vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä eri sidosryhmien yhteistyönä ja toimenpiteillä. Tämän vuoksi strategiassa tulee määritellä vapaa-ajan kalatalouden kehittämiselle selkeät kärkitavoitteet, joita alan eri toimijat toteuttavat omilla toimenpiteillään.

Strategian operatiivinen toimeenpano – tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittavat toimenpiteet ja työnjaot – ratkaisevat käytännössä sen, miten hyvin strategia etenee kohti tavoitteitaan. Maakuntahallitus piti hyvänä, että vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoon laaditaan aikataulu ja toteutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan.

Maakuntahallitus antoi oikeusministeriölle lausunnon Kalatalousvelvoitteen määrääminen vesitalousluvan haltijalle -arviomuistiosta

Oikeusministeriön laatimassa arviomuistiossa tarkastellaan nykyisen vesilain riittävyyttä vaelluskalakantojen turvaamisen näkökulmasta. Muistion taustalla on Euroopan Unionin vesilainsäädännössä tapahtunut kehitys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön sekä WWF Suomen oikeusministeriölle jättämä esitys vesilain tarkistamiseksi uuden kalatalousvelvoitteen osalta.

Vesilakiin esitetään lisättäväksi uusi pykälä, jonka nojalla lupaviranomainen voisi hakemuksesta määrätä kalatalousvelvoitteen sellaiseen voimalaitoksen vesilupaan, johon kalatalousvelvoitetta ei ole aikaisemmin sisältynyt. Velvoitteen voisi määrätä, jos kyseisen luvan piirissä olevasta vesivoiman tuotannosta aiheutuu kalakannalle ja kalastukselle vahinkoa. Voimalaitosten vesiluvat ovat olleet vahvan pysyvyyssuojan piirissä ja niiden avaaminen jälkikäteen on ollut mahdollista vain rajallisesti. Asia koskee käytännössä vesivoimalaitosten rakennuslupia, jotka oikeuttavat sulkemaan virtavesistön ja säännöstelemään vedenjuoksua vesivoiman tuotannon hyväksi.

Maakuntahallitus totesi lausunnossaan, että Etelä-Savossa on määrätietoisesti tuotteistettu järviluontoa ja siihen sisältyviä elämyksiä maakunnan matkailun yhdeksi vetovoimatekijäksi. Arvokalakantojen vahvistaminen sekä luontaisen kudun että istutusten avulla on tärkeä osa vetovoimaa. Tavoitteena on synnyttää järviluonnon ja ruoan ympärille uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Kehittämistyötä tukee parhaillaan valmisteltava Saimaan alueen vastuulliseen matkailuun liittyvä kestävän kehityksen lupaus. Sen mukaan maakuntaliiton matkailun kehittämis- ja hanketyössä sitoudutaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen. Tämä vahvistaa osaltaan Saimaan alueen imagoa vastuullisena luontomatkailualueena.

Etelä-Savon maakuntahallitus piti tärkeinä toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa ammatti- ja vapaa-ajankalastuksen sekä kalaan ja kalastukseen liittyvän luontomatkailun toimintaedellytyksiä. Maakuntahallitus piti hyvänä, että arviomuistiossa on tunnistettu vapaa-ajankalastuksen läheinen kytkös matkailuelinkeinoon. 

Maakuntahallituksen mielestä vesitalouslupien vahvalle pysyvyyssuojalle on vesivoimalaitosten rakennuslupien myöntämisajankohtana ollut yhteiskunnan kasvavaan energiatarpeeseen liittyvät ymmärrettävät perustelut. Maan vaurastuessa yhteiskunnallinen toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut yhä moniarvoisemmaksi, ja sen myötä luontoarvot ovat nousseet merkittäväksi vaikuttimeksi laajakantoisia päätöksiä tehtäessä. Tästä kertoo muun muassa se, että moniulotteisia vaikutuksia omaavien strategioiden ja ohjelmien laadintaprosessiin kuuluu olennaisena osana ympäristövaikutusten arviointi.

Etelä-Savon maakuntahallituksen mielestä vesivoimalaitosten toimintaympäristössä tapahtuneiden/tapahtuvien muutosten vuoksi on aiheellista tarkastella vesilain ajantasaisuutta kalakantojen turvaamistavoitteen näkökulmasta. Esitetty vesilain tarkistaminen uuden kalatalousvelvoitteen osalta on perusteltu ja tarpeellinen.

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖNEUVOTTELUKUNNAN PERUSTAMINEN
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591

Maakuntahallitus hyväksyi maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan perustamisen Etelä-Savon maakuntaan. Järjestöneuvottelukunnan perustaminen kytkeytyy maakunnan osallisuusohjelmatyöhön sekä järjestökentällä valmisteilla olevaan järjestöstrategiaan. Maakuntahallitus hyväksyi neuvottelukunnan toimintasäännön periaatteet ja periaatteet, joilla neuvottelukunnan jäsenet nimetään.

Lisätietoja: 
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.