Etelä-Savossa on modernin arkkitehtuurin helmiä - selvityksenkin mukaan!
Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemat Savonlinnan keskussairaalan rakennukset
Kuva: Laura Vikman 2015, Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta.
Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmistunut FM Laura Vikmanin laatima taustaselvitys maakunnan modernista arkkitehtuurista. Selvitykseen on koottu yhteen valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten inventointien tietoja. Inventointi tarkoittaa puolueetonta selvitystä alueen, maiseman ja rakennuskannan kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventointia varten tehdään valokuvauksia, maastokäyntejä, haastatteluja, arviointeja, museoarkistoihin perehtymistä ja aineiston kokoamista.
Modernia rakennusperintöä on Etelä-Savossa dokumentoitu lähinnä kuntien yleiskaavoituksen yhteydessä. Vikmanin selvitys antaa kokonaiskuvan siitä, millaista eri kausien arkkitehtuuria Etelä-Savossa on. Etelä-Savossa on järjestetty lukuisia arkkitehtikilpailuja, joiden tuloksena on rakennettu mm. näyttäviä kunnantaloja ja kulttuurikeskuksia. Esimerkkeinä näistä on Mikaeli Mikkelissä ja Poleeni Pieksämäellä. Useat kiinnostavat rakennukset ovat arkkitehtien Eero Jokilehto ja Martti Välikangas käsialaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ilmentää yhteiskuntamme rakentumista ja on näkyvä osa historiaamme. Vikmanin taustaselvityksen tarkastelujaksolle (1939-1990) sisältyvät mm. toinen maailmansota, jälleenrakennuskausi, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, rakennustekniikan kehittyminen, öljykriisi ja taloudellinen nousukausi. Moderni rakennusperintö muodostaa suurimman osan arkiympäristöämme ja siksi voi olla vaikea havaita rakennusten arkkitetuurin hienoja erityis- ja ominaispiirteitä. Ne on hyvä dokumentoida viimeistään nyt, kun maakunnan julkista rakennuskantaa uhkavat laajat korjaus- ja muutostarpeet.
Tietoja inventoiduista rakennuksista löytyy Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta: www.esku.fi. Sivustolta löytyy myös artikkeleja aiheesta.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Uutisarkisto
Etelä-Savossa on modernin arkkitehtuurin helmiä - selvityksenkin mukaan!
Julkaistu 19.03.2018
Arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemat Savonlinnan keskussairaalan rakennukset
Kuva: Laura Vikman 2015, Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta.
Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmistunut FM Laura Vikmanin laatima taustaselvitys maakunnan modernista arkkitehtuurista. Selvitykseen on koottu yhteen valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten inventointien tietoja. Inventointi tarkoittaa puolueetonta selvitystä alueen, maiseman ja rakennuskannan kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventointia varten tehdään valokuvauksia, maastokäyntejä, haastatteluja, arviointeja, museoarkistoihin perehtymistä ja aineiston kokoamista.
Modernia rakennusperintöä on Etelä-Savossa dokumentoitu lähinnä kuntien yleiskaavoituksen yhteydessä. Vikmanin selvitys antaa kokonaiskuvan siitä, millaista eri kausien arkkitehtuuria Etelä-Savossa on. Etelä-Savossa on järjestetty lukuisia arkkitehtikilpailuja, joiden tuloksena on rakennettu mm. näyttäviä kunnantaloja ja kulttuurikeskuksia. Esimerkkeinä näistä on Mikaeli Mikkelissä ja Poleeni Pieksämäellä. Useat kiinnostavat rakennukset ovat arkkitehtien Eero Jokilehto ja Martti Välikangas käsialaa.
Rakennettu kulttuuriympäristö ilmentää yhteiskuntamme rakentumista ja on näkyvä osa historiaamme. Vikmanin taustaselvityksen tarkastelujaksolle (1939-1990) sisältyvät mm. toinen maailmansota, jälleenrakennuskausi, hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, rakennustekniikan kehittyminen, öljykriisi ja taloudellinen nousukausi. Moderni rakennusperintö muodostaa suurimman osan arkiympäristöämme ja siksi voi olla vaikea havaita rakennusten arkkitetuurin hienoja erityis- ja ominaispiirteitä. Ne on hyvä dokumentoida viimeistään nyt, kun maakunnan julkista rakennuskantaa uhkavat laajat korjaus- ja muutostarpeet.
Tietoja inventoiduista rakennuksista löytyy Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta: www.esku.fi. Sivustolta löytyy myös artikkeleja aiheesta.
Etelä-Savon maakuntahallitus hyväksyi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 27.1. Etelä-Savon maakunnan osallisuusohjelman. Maakuntahallitus nimesi Ilpo Lehtisen Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmään Etelä-Savon ELY-keskuksen edustajaksi Maija Puurusen tilalle.
Jani Halme, Saimi Hoyer ja Sari Kaasinen lähtevät rengasmatkalle jakamaan itäsuomalaista ilosanomaa ja innostamaan kaikkia mukaan luomaan ainutlaatuista Saimaa-ilmiötä.
Saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on käynnistänyt valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadinnan. Saaristossa asuvilla, siellä aikaa viettävillä ja saaristoasioiden parissa työtä tekevillä on paras käsitys saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Yhteistyön syventämiseen kuuluu uuden ohjelmakauden valmistelu, kulttuuripääkaupunkityön yhteinen edistäminen, ennakointitiedon hyödyntäminen ja elinkeinorakenteen murrokseen vastaaminen.
Sote-ministeriryhmä kutsui Etelä- ja Pohjois-Savon alueiden toimijat saman pöydän ääreen keskustelemaan maakuntajaosta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui tänään vuoden viimeiseen kokoukseensa Mikkelissä. Maakuntahallitus antoi lausuntoja ja myönsi rahoitusta viidelle hankkeelleyensä noin 850 000 euroa.
Varustamoilta saatujen tietojen mukaan rahtiliikenne uhkaa vähentyä edelleen, jos ne eivät uskalla tehdä investointipäätöksiä uusista, suuremman kokoluokan rahtialuksista.
Ilmoitus EU:n alue- ja rakennepoliittisen toimenpideohjelman (rakennerahasto-ohjelman) valmistelun ja siihen liittyvän ympäristöarvioinnin aloittamisesta
Maakunta palkitsi Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaat maakunnan parhaina 2019. Lisäksi palkinnon saivat muotoilun ja käsityön ammattilainen Pauliina Rundgren Mikkelistä ja Järvisydämen yrittäjä Markus Heiskanen Rantasalmelta.
Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit päättivät syksyllä 2019 jatkaa hyväksi havaittua Saimaa-sopimukseen perustuvaa markkinointi- ja kehittämisyhteistyötä.
ELMO-yrityspilotin rahoitushaku toi määräaikaan mennessä 17 hakemusta, joista 7 hanketta valittiin rahoitettavaksi. Jaettavien innovaatiosetelien yhteissumma on 279 000 €.
Kolme hanketyöntekijää aloittaa vuodenvaihteessa työnsä maakuntaliiton hankkeissa. Terhi Venäläinen ja Emmi-Elina Fjällström aloittavat nuorten osallisuutta vahvistavan -ESR -hankkeen projektikoordinaattoreina ja Jussi Linnala projektipäällikkönä digituen alueellisessa koordinaatiotehtävässä.
Maakuntahallitus antoi lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriölle saaristokunnista, valtioneuvoston asetusluonnoksesta sote- ja pelastustoiminnan uudistamisen valtionavustuksista ja ehdotetusta Kymenlaakson maakuntakaavasta. Hallitus päätti kokouksessa yhdestä hankerahoituksesta.
Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta haluaa saada laajan järjestötoimijoiden joukon ja kansalaisten äänen kuuluviin. Toiminta käynnistyi lokakuun alussa pidetyssä järjestäytymiskokouksessa.
Tilastokeskuksen väestöennustelaskelmien mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka.
Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.
SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunta, ministeriryhmä ja puoluejohto saapuvat Varkauteen ja Savonlinnaan kesäkokoukseensa elokuun lopussa. Etelä-Savon maakuntaliitto isännöi tiistaina Savonlinnan ravintola Wanha Kasinolla järjestettävää iltatilaisuutta.
Arctic Investment Platform (AIP) -hanke tukee pohjoisten harvaanasuttujen alueiden rahoitusyhteistyötä. Hankkeessa tuotetaan toteutettavuusselvitys, joka sisältää analyysin alueen investointitarpeista ja -potentiaalista sekä esitykset rahoitusmallista ja tukijärjestelmästä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat kokoontuivat 21.-22.8. maakuntien huippukokoukseen Kuopiossa teemalla Itä- ja Pohjois-Suomi - kestävää kasvua koko Suomelle. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa kansallisesta ja EU:n aluepolitiikasta sekä IP -alueen yhteistyöstä.
Haukivuoren ja Kangasniemen julkisten rakennusten arvoa, kuntoa ja uusiokäyttömahdollisuuksia on selvitetty Etelä-Savon maakuntaliiton hankkeessa. Esimerkkitaajamien perusteella kehitettiin yhteistyömuotoja ja -menetelmiä taajamien elinvoiman edistämiseksi sekä julkisen rakennuskannan hallintaan ja kestävään uusiokäyttöön.
Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä Pohjois-Savon liiton, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvittää verkkokyselyllä itäsuomalaisten näkemyksiä liikkumisen ilmastotalkoista ja tarpeesta vähentää oman liikkumisensa päästöjä. Kyselyn tuloksia käytetään Itä-Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ja kansallisella tasolla vaikuttamiseen.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun selvitykset on laadittava tasapuolisesti ja vuorovaikutteisesti sekä tavoitteet määriteltävä asiakaslähtöisesti.
Itä-Suomen maakunnat tarjoavat liikenne- ja viestintäministeriölle tietoja ja osaamista valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitteluun vuorovaikutuksen lisäämiseksi.
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat ovat ilmaisseet yhteisen huolensa EU:n ohjelmakauden 2021–2027 kansallisen valmistelun tilanteesta. Neuvottelukuntien mielestä Suomessa ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti Euroopan komission tuoreisiin näkemyksiin maamme sisäisistä kehittyneisyyseroista.
UNESCOn arviointiraportissa todetaan, että kaikki edellytykset UNESCO Global Geopark -statukselle ovat Saimaalla kunnossa ja vaaditut kehitystoimet ovat helposti toteutettavissa.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään ja päätti rahoituksesta viidelle hankkeelle.
Ensimmäinen Etelä-Savon kulttuurileijonien luolatapahtuma järjestettiin perjantaina 5.4. Mikkelissä. Rahoitushenkinen tapahtuma, jossa ammattilaiset ruotivat yhdeksän uutta luovaa ideaa, oli ehdottomasti menestys.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken.
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua ja puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä.
Etelä-Savo on huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuuden osalta Suomen sisäisessä vertailussa jälkijunassa. Samaan aikaan niin julkisen sektorin palveluiden kuin kaupallisten toimijoidenkin palvelutuotanto siirtyy kasvavassa määrin digitaalisiin kanaviin.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta ja maakunta- ja sote-uudistuksen päättyvästä valmistelusta.
Etelä-Savon maakuntaliitto, Miksei Oy, Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit ovat yhteistyössä tehneet artikkelin Helsingin Sanomien liitteessä ilmestyvään Kasvava Suomi -julkaisuun. Artikkeli on nimeltään Ekologiset innovaatiot tuovat kasvua. Se tuo esille erityisesti Etelä-Savossa olevien, maakunnallisten toimijoiden tärkeän työn koko maan elinvoimaisuuden ja taloudellisen kasvun edistämisessä.
Savonlinnan Tanhuvaaran Urheiluopiston laduilla hiihdetyssä viestitapahtumassa yhdistettiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaviestit.
Itä- ja Pohjois-Suomen näkemys alueen huomioimisesta tulevassa koheesiopolitiikassa saa komissiolta vahvaa tukea. Komission suosituksen mukaan koheesiopolitiikan rahoituksella tulee vahvistaa innovaatiotoiminnan ja tuottavuuden kasvua ohjelmakaudella 2021-2027 erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18.2. Mikkelissä. Kokouksessa maakuntahallitus keskusteli väestöennusteesta, myönsi rahoitusta kahteen hankkeeseen ja antoi lausuntoja.
Päätösasioina hallituksessa tehtiin yksi rahoituspäätös ja annettiin maakuntaliitolle valtuudet hakea Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta (EAKR) kahteen hankkeeseen.
Etelä-Savon nuorille avautuu alkuvuodesta uudenlainen mahdollisuus vaikuttaa kotimaakunnan asioihin, kun nuorten maakunnallisen vaikuttajaryhmän toiminta käynnistyy. Ryhmä ottaa kantaa maakunnan ajankohtaisiin asioihin ja maakuntauudistukseen.
Itä-Suomen neljän maakunnan liittojen ja keskuskaupunkien sekä Savonlinnan kaupungin edustajat kokoontuivat keskiviikkona 16.1. Savonlinnaan pohtimaan kulttuuripääkaupunkihaun etenemistä ja rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kansallisen kulttuuripääkaupunkihaun keväällä 2019 ja hakuaikaa on noin vuosi.
Etelä-Savon maakuntahallituksen vuoden 2018 viimeinen kokous pidettiin maanantaina 17.12. Mikkelissä. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsaukseensa Itä-Suomen maakuntien yhteiset hallitusohjelmatavoitteet, joista sovittiin Itä-Suomen neuvottelukuntien kokouksessa 12.12.2018. Maakunnan tilannetta tarkasteltiin ajankohtaisten tilastojen perusteella. Erityisesti työvoiman saatavuus maakunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin nousi keskusteluun. Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa Etelä-Savon osaamisstrategian ja antoi lausunnot Valtionvarainministeriölle Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollisen maakuntavaihdoksen aikataulusta sekä lausunnot Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaehdotuksesta ja Pohjois-Karjalan maakuntakaavaluonnoksesta.
Itä-Suomen maakunnat Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kainuu ovat sopineet yhteisistä hallitusohjelmatavoitteista. Itä-Suomessa on paljon potentiaalia, luonnonvaroja ja erityisosaamista. Hallitusohjelmatavoitteissa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisuudet voidaan hyödyntää maakuntien ja koko Suomen kestävän kasvun hyväksi.
Etelä-Savon maakuntavaltuusto kokoontui 26.11.2018 Mikkelin kaupungintalolle talousarviokokoukseen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntaliiton talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2019-2021 sekä talousarvion vuodelle 2019.
Etelä-Savon parhaat -palkinto myönnetään toiminnasta, joka kohentaa merkittävällä tavalla maakunnan yhteishenkeä, identiteettiä tai imagoa. Palkinto annetaan vuosittain 1-3 yritykselle, yhteisölle tai henkilölle. Tämänvuotiset palkinnot jaettiin lauantaina 24.11. Mikkelin teatteriravintola Ilossa järjestetyssä pienimuotoisessa tilaisuudessa.
Maakuntahallitus puolsi hankkeille rahoitusta yhteensä n. 2,1 miljoonan euron edestä. Lisäksi kokouksessa annettiin lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselle Vt5 tiesuunnitelman muutoksesta ja muutoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta sekä Uudenmaan liitolle lausunto alueen maakuntakaavaluonnoksesta.
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti ajankohtaiskatsauksessaan esille maakunnan tuoreimmat väestötiedot. Lisäksi hän kertoi Itä-Suomen neljän maakunnan yhteisestä aikeesta hakea Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Tavoitteena on hakea Savonlinnalle ja ympäröiville alueille kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Seuraavan kerran asiaa käsitellään Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa, joka pidetään torstaina 25.10. Helsingissä. Hallitus antoi kokouksessa lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle VR:n rautateiden osto- ja velvoiteliikenteestä ja maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kalastuslain muuttamiseksi. Päätösasiana käsiteltiin rahoituksen myöntäminen matkailukohteiden saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä tukevan liikennejärjestelmän kehittämiseen.
Etelä-Savo etsii jälleen maakunnan parhaita yhteishengen, identiteetin tai imagon kohentajia. Ehdotuksia ja perustelut Etelä-Savon parhaat -palkinnon 2018 saajaksi voi jättää sähköisesti maakunnan verkkosivuilla!
Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yhteinen ehdokas Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Saimaa-ilmiö -nimen saanut yhteishanke julkistettiin torstaina 11. lokakuuta Rantasalmella järjestettävässä Itä-Suomi nousuun -kutsuseminaarissa.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokous pidettiin Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana olivat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala.
Maakuntien huippukokous järjestetään tänä vuonna Lapissa 30. - 31. elokuuta 2018 teemalla Iskukykyisiä yhdessä. Mukana ovat Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Samaan aikaan yhteistyössä huippukokouksen kanssa linjataan maakuntien yhteisiä kehittämisen kärkiä alueen yhteisessä Elinkeinot murroksessa (ELMO) –pilotissa.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 27.8. Mikkelissä syyskauden ensimmäiseen kokoukseensa. Ajankohtaiskatsauksessa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen nosti esille Heinäveden kaivoshankkeen. Maakuntauudistuksen tilannekatsauksessa käsiteltiin uudistuksen aikataulumuutos ja sen vaikutukset liiton toimintaan ja talouteen vuosina 2019-2021. Kokouksessa linjattiin maakuntaliiton osallistuminen perusteilla olevaan kolmen maakunnan talous- henkilöstö- ja ICT-hallinnon yhtiöön. Muut päätösasiat liittyivät hankerahoitukseen ja Etelä-Savon vuoden 2018 kylän nimeämiseen.
Kaikelle kansalle avoin ja maksuton Päämajan kesäsymposium järjestetään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Yhdennentoista Päämajasymposiumin kantavana teemana on Suomen sisäinen turvallisuus.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantaina 18.6. Mikkelissä. Ennen kesätaukoa pidetyssä kokouksessa hallitus antoi lausuntoja, valtuutti Etelä-Savon maakuntaliiton hakemaan jatkoaikaa Etelä-Savon ennakointiverkko -hankkeelle ja päätti myöntää rahoitusta neljälle hankkeelle.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!
Etelä-Savon maakuntaliitossa on valmistunut FM Laura Vikmanin laatima taustaselvitys maakunnan modernista arkkitehtuurista. Selvitykseen on koottu yhteen valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten inventointien tietoja. Inventointi tarkoittaa puolueetonta selvitystä alueen, maiseman ja rakennuskannan kulttuurihistoriallisista arvoista. Inventointia varten tehdään valokuvauksia, maastokäyntejä, haastatteluja, arviointeja, museoarkistoihin perehtymistä ja aineiston kokoamista.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 19.2. Mikkelissä. Pitkällä asialistalla oli muun muassa asiaa maakuntauudistuksesta, maakuntaliiton tilinpäätös ja henkilöstöraportti, kuitulaboratorion investoinnit, villiruuan kehittämisen yksikkö, puukaupan huutokauppapalvelu ja hallitukselta pyydetyt lausunnot. Maakuntajohtaja esitteli kokouksen alussa maakunnan työttömyystilanteen. Työttömyystilanne on parantunut viime vuodesta, mutta on silti maan keskiarvoa huonompi. Väestö maakunnan alueella on vähentynyt vuoden aikana merkittävästi. Matkailuun liittyvistä hankkeista keskusteltiin kokouksessa, hankkeiden yhtenä tavoitteena on yöpymisten määrän lisääminen alueella.
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 15.1.2018 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Hallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksesta ja päätti kahden AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoituksen myöntämisestä.
