EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ohjeistanut koheesiopolitiikan valmistelua keskittyen ohjelmatyön tavoitteiden asettamiseen ja painopisteiden määrittelyyn. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa.
Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä. Yhteistyöryhmä evästi käyttämään yhtenä argumenttina viennistä syntyviä verotuloja. Väkeä tarvitaan muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa. Itä-Suomessa sijaitsee vientiyrityksiä, joiden satojen miljoonien arvoisen viennin tuottamiseen tarvitaan työntekijöitä.
Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu aloitettiin vuonna 2017. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Suomeen yhden maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet.
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 11.2.2019 kirjeellään Ely-keskuksia käynnistämään CAP27-rahoituskauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä muistutti, kuinka maatalouselinkeinon nopeasti muuttuva toimintaympäristö epävarmuustekijöineen on tuottajien arkea myös jatkossa. Tämän vuoksi tulevalla ohjelmakaudella maatalouden tueksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla maatilat voivat monialaistaa tulopohjaansa muihin tulolähteisiin.
Rahoitusta hankkeille
Yhteistyöryhmä puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Etelä-Savon Koulutus Oy:lle ReissuEllu investointi–hankkeeseen, sekä ReissuEllu ESR kehittämishankkeeseen. Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on luoda pyörillä oleva oppimisympäristö ”ReissuEllu”, joka toimisi hyvinvointia tukevien palvelujen jalkauttajana Essoten toiminta-alueelle ja näin lisäisi alueen palvelujen saatavuutta asiakkaiden eli kansalaisten keskuudessa. Hankkeiden tavoitteena on tukea alueellista tasa-arvoa, jossa terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole asuinpaikasta kiinni vaan saavutettavissa kaikille, myös niille, jotka eivät halua tai voi lähteä kauas kotoaan. Monia palveluja voidaan viedä asiakkaiden luo digitaalisin välinein, mm. palveluneuvontaa, farmaseutin palvelua lääkelistojen ajantasauksessa ja muistineuvontaa.
Yhteistyöryhmä puolsi myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston investointihankkeen Materiaalien karakterisointiin ja instrumenttianalytiikkaan liittyvän tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen -rahoittamista. Myös tällä hankkeella on parinaan kehittämishanke Kiertovirrat – Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi.
Resurssien rajallinen saatavuus tulee aiheuttamaan muutoksia yhteiskunnan toiminnoissa, ja myös jätevesien käsittelyssä pyritään tulevaisuudessa kohti resurssien talteenottoa. Tähän tavoitteeseen pyritään vastaamaan kehittämällä monipuolisia, kustannustehokkaita menetelmiä, joilla jätevesien sisältämät resurssit saadaan kerättyä ja muutettua käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Investointiosiossa hankittavat laitteet mahdollistavat tutkijoita toteuttamaan uusia kattavia ja nopeita analyysejä, mikä antaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä kehittyneiden jätevedenkäsittelyprosessien toiminnasta ja edistää siten kiertotalouteen liittyvää tutkimusta.
Lisäksi MYR merkitsi tiedoksi sihteeristön tammi-maaliskuussa tekemät hankepäätökset, joilla puollettiin n. 3,1 miljoonan euron rahoitus.
Yritystukien tilannekatsaus
Joulukuun 2018 alusta helmikuun loppuun mennessä on saapunut 6 uutta yritystukihakemusta. Rahoitusta näillä hankkeilla on haettu n. 0,6 miljoonaa euroa. Ohjelmakaudella 2014-2020 yritystukiin on tehty yhteensä 168 myönteistä päätöstä, n. 30,9 milj. € edestä. Tämän lisäksi on tehty 5 yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuspäätöstä, joilla on myönnetty tukea n. 1 milj. € edestä.
Toukokuun 2019 teemahaku
Maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli toukokuun teemahaun teemoista. Haku päättyy 17.5.2019 ja siinä haetaan hankkeita Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiin (METSÄ - VESI - RUOKA) vähähiilisyyttä painottaen. Lisäksi Verkostoituneet osaamiskeskittymät -pilottihaussa haetaan usean toimijan muodostamia yhteishankkeita, joissa vähintään yksi toimija on Etelä-Savon maakunnan ulkopuolelta.
Seuraava kokous
Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 14.6.2019.
Lisätietoja tämän päiväisestä kokouksesta antavat puheenjohtaja Soile Kuitunen, puh. 044 781 3117, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 044 542 6140 Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Lisätietoja rakennerahastosta:
http://www.esavo.fi/rahoitus-ja-hankkeet
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:
http://etelasavo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=7
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu
Yhteistyöryhmä evästi koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämisohjelman valmistelua. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on ohjeistanut koheesiopolitiikan valmistelua keskittyen ohjelmatyön tavoitteiden asettamiseen ja painopisteiden määrittelyyn. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa.
Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä. Yhteistyöryhmä evästi käyttämään yhtenä argumenttina viennistä syntyviä verotuloja. Väkeä tarvitaan muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa. Itä-Suomessa sijaitsee vientiyrityksiä, joiden satojen miljoonien arvoisen viennin tuottamiseen tarvitaan työntekijöitä.
Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu aloitettiin vuonna 2017. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee Suomeen yhden maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet.
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 11.2.2019 kirjeellään Ely-keskuksia käynnistämään CAP27-rahoituskauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä muistutti, kuinka maatalouselinkeinon nopeasti muuttuva toimintaympäristö epävarmuustekijöineen on tuottajien arkea myös jatkossa. Tämän vuoksi tulevalla ohjelmakaudella maatalouden tueksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla maatilat voivat monialaistaa tulopohjaansa muihin tulolähteisiin.
Rahoitusta hankkeille
Yhteistyöryhmä puolsi rahoitusta neljälle hankkeelle, yhteensä noin 1,3 miljoonan euron edestä. Tukea myönnettiin Etelä-Savon Koulutus Oy:lle ReissuEllu investointi–hankkeeseen, sekä ReissuEllu ESR kehittämishankkeeseen. Hankkeiden yhteisenä tavoitteena on luoda pyörillä oleva oppimisympäristö ”ReissuEllu”, joka toimisi hyvinvointia tukevien palvelujen jalkauttajana Essoten toiminta-alueelle ja näin lisäisi alueen palvelujen saatavuutta asiakkaiden eli kansalaisten keskuudessa. Hankkeiden tavoitteena on tukea alueellista tasa-arvoa, jossa terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ei ole asuinpaikasta kiinni vaan saavutettavissa kaikille, myös niille, jotka eivät halua tai voi lähteä kauas kotoaan. Monia palveluja voidaan viedä asiakkaiden luo digitaalisin välinein, mm. palveluneuvontaa, farmaseutin palvelua lääkelistojen ajantasauksessa ja muistineuvontaa.
Yhteistyöryhmä puolsi myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston investointihankkeen Materiaalien karakterisointiin ja instrumenttianalytiikkaan liittyvän tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen -rahoittamista. Myös tällä hankkeella on parinaan kehittämishanke Kiertovirrat – Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi.
Resurssien rajallinen saatavuus tulee aiheuttamaan muutoksia yhteiskunnan toiminnoissa, ja myös jätevesien käsittelyssä pyritään tulevaisuudessa kohti resurssien talteenottoa. Tähän tavoitteeseen pyritään vastaamaan kehittämällä monipuolisia, kustannustehokkaita menetelmiä, joilla jätevesien sisältämät resurssit saadaan kerättyä ja muutettua käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Investointiosiossa hankittavat laitteet mahdollistavat tutkijoita toteuttamaan uusia kattavia ja nopeita analyysejä, mikä antaa uutta tietoa ja lisää ymmärrystä kehittyneiden jätevedenkäsittelyprosessien toiminnasta ja edistää siten kiertotalouteen liittyvää tutkimusta.
Lisäksi MYR merkitsi tiedoksi sihteeristön tammi-maaliskuussa tekemät hankepäätökset, joilla puollettiin n. 3,1 miljoonan euron rahoitus.
Yritystukien tilannekatsaus
Joulukuun 2018 alusta helmikuun loppuun mennessä on saapunut 6 uutta yritystukihakemusta. Rahoitusta näillä hankkeilla on haettu n. 0,6 miljoonaa euroa. Ohjelmakaudella 2014-2020 yritystukiin on tehty yhteensä 168 myönteistä päätöstä, n. 30,9 milj. € edestä. Tämän lisäksi on tehty 5 yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuspäätöstä, joilla on myönnetty tukea n. 1 milj. € edestä.
Toukokuun 2019 teemahaku
Maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli toukokuun teemahaun teemoista. Haku päättyy 17.5.2019 ja siinä haetaan hankkeita Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiin (METSÄ - VESI - RUOKA) vähähiilisyyttä painottaen. Lisäksi Verkostoituneet osaamiskeskittymät -pilottihaussa haetaan usean toimijan muodostamia yhteishankkeita, joissa vähintään yksi toimija on Etelä-Savon maakunnan ulkopuolelta.
Seuraava kokous
Yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran 14.6.2019.
Lisätietoja tämän päiväisestä kokouksesta antavat puheenjohtaja Soile Kuitunen, puh. 044 781 3117, aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen puh. 040 540 5903, ja ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 044 542 6140 Etelä-Savon maakuntaliitosta.
Lisätietoja rakennerahastosta:
http://www.esavo.fi/rahoitus-ja-hankkeet
Kokouksen pöytäkirja on luettavissa osoitteessa:
http://etelasavo.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetings&id=7