Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta.
MAAKUNTALIITON OSALLISTUMINEN TALOUS-, HENKILÖSTÖ- JA ICT -HALLINNON YHTIÖN PERUSTAMISEEN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat perustavat yhdessä maakunnille, kunnille ja kuntayhteisöille soveltuvaa talous- henkilöstö- ja ICT:n palvelukeskusmallia. Yhtiön pääomittaminen on parhaillaan käynnissä.
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy palvelukeskusmallin yhtiöiden perustamisen. Maakuntahallitus esittää lisäksi maakuntavaltuustolle, että Etelä-Savon maakuntaliitto merkitsee uusien yhtiöiden osakkeita investointina osana vuoden 2019 talousarviota yhteensä 60 000 eurolla ja hyväksyy yhtiöjärjestys- ja osakesopimusluonnokset ja omistajan sitoutumisen sopimuksiin liittymissopimuksella. Maakuntahallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet Etelä-Savon maakuntaliiton osalta sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on tehnyt edellä mainitut päätökset.
ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON LAUSUNNOT
Kokouksessa annettiin seuraavat lausunnot:
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kasvupalveluvirastosta ja laiksi kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903
Maakuntahallitus antaa Työ- ja elinkeinoministeriön pyytämän lausunnon hallituksen esitysluonnoksista laiksi kasvupalveluvirastosta ja laiksi kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä. Lain tavoitteet yhtenäisten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja ylläpitämisestä ovat kannatettavia asiakkaiden tasavertaisen kohtelun ja palvelujen saatavuuden kannalta.
Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä näihin tarpeisiin ei kuitenkaan tarvita erillistä virastoa. Lakiehdotuksessa ei maakuntaliiton mukaan huomioida kasvupalveluiden kytkeytymistä maakunnan muihin palvelukokonaisuuksiin. Kasvupalveluvirasto korostaa yhdenmukaisia ratkaisuja ja keskitettyjä menettelyjä yhden hallinnonalan näkökulmasta. Siten se ei edistäisi maakuntauudistuksen edellyttämää palveluintegraatiota ja kustannustehokasta palvelujen järjestämistä. Maakuntien tarpeisiin ja käyttöön tulevat järjestelmät pitäisi mielestämme hoitaa jo perustetun Vimanan kautta, jolloin myös palveluintegraatio asiakkaan näkökulmasta olisi paremmin järjestettävissä.
Lausunto erityishuoltopiirejä koskevasta selvityksestä
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. puh. 050 500 2584
Erityishuoltopiirit tulevat osaksi uusia maakuntia maakunta- ja sote-uudistuksessa 1.1.2021 alkaen. Samalla maakunnille siirtyisivät erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat ja velat sekä osana niitä myös kaikki kiinteistöt ja toimitilat. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt selvityshenkilöiden selvitystä erityishuoltopiirien asemasta maakunta- ja sote-uudistuksessa. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli selvittää, miten vammaisten henkilöiden palvelut olisi tarkoituksenmukaista organisoida tulevaisuudessa osana maakuntien palvelutuotantoa.
Etelä-Savon maakuntaliitto pitää selvityshenkilöiden Vaalijalaa koskevia esityksiä perusteltuina ja hyvinä. Vaalijalan sijoittuminen joko Etelä-Savon maakunnan tulevaan liikelaitokseen tai omaan liikelaitokseen on selvitettävä osana maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmistelua. Asiassa on huomioitava taloudelliset reunaehdot sekä palveluiden tuottaminen usean maakunnan alueelle. Erityisen hyvänä Etelä-Savon maakuntaliitto näkee raportissa sen, että Vaalijalan erityisosaaminen tunnistetaan valtakunnallisena toimijana. Tätä osaamista on syytä hyödyntää jatkossakin raportissa esitettyjen kokonaisuuksien osalta. Valtakunnallisten erityistehtävien hoitamiseen on osoitettava erillisrahoitus maakunnalle.
Lausunto Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2019-2021
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt lausuntoa kehyssuunnitelmastaan vuosille 2019-2021. Koska maakuntaliitto ei ole Vaalijalan jäsen, on annetun lausunnon näkökantana uuden maakunnan valmistelu. Vaalijalan toiminnan perustana olevaa kehitysvammalakia ollaan uudistamassa. Tällä pyritään parantamaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Uudessa maakunnassa asiakkaiden palveluiden tarve pystytään ottamaan huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin, koska maakunnalla on vastuu koko sosiaali- ja terveydenhoidon kokonaisuudesta.
Lausunto Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksesta
Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760
Kymenlaakson liitto pyytää lausuntoa Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 kaavaluonnosaineistosta. Etelä-Savon maakunnan kannalta Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistossa on keskeistä kaavaratkaisun vaikutukset Etelä-Savon saavutettavuuden kehittämiseen.
Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että Kymenlaakson liitto täydentää selvityspohjaa ja vaikutusarviointiaan itäradan vaihtoehtojen osalta ja huomioi Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laadittavan Porvoo-Kouvola-yhteysvälin selvityksen tulokset vireillä olevassa maakuntakaavassa.
Kymenlaakson liitto ei enää osoita maakuntakaavan luonnoksessa Kymijoen kanavan yhteystarvemerkintää, koska kanavavaraukselle ei ole näköpiirissä todellista tarvetta. Etelä-Savon maakuntaliiton näkemyksen mukaan tarve vaihtoehtoisen meritieyhteyden merkitsemiselle Saimaan kanavan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen johdosta on poistunut, samoin velvoite valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Saimaan vesiliikenteen kehittämisessä Etelä-Savon painopiste on Saimaan kanavan kehittämisessä.
Osallistamisen osalta Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että kaavan ylimaakunnallisten liikennehankkeiden takia maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutettaisiin siten, että kaavaprosessissa kuullaan naapuriliittojen lisäksi myös Kainuun liittoa, Pohjois-Karjalan liittoa ja Pohjois-Savon liittoa.
Lausunto luonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Lisätietoja: Kehityspäällikkö Marko Tanttu, puh. 044 770 0488
Maakuntahallitus antoi lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-t ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Etelä-Savossa runkoverkkoon kuuluvat valtatie 5 ja Savon rata, joka on esityksen mukaan osa rautateiden tavaraliikenteen runkoverkkoa.
Maakuntahallitus pitää hyvänä, että maanteiden ja rautateiden runkoverkot ulottuvat kaikkiin maakuntakeskuksiin. Maanteiden runkoverkon osalta maakuntahallitus esittää, että runkoverkko vastaisi esitettyä paremmin TEN-t asetuksen mukaista kattavaa verkkoa. Erityisen tärkeänä maakuntahallitus pitää itärajan kansainvälisille rajanylityspaikoille johtavien tieyhteyksien lisäämistä runkoverkkoon.
Esityksen mukaan Savon ja Karjalan ratojen palvelutasoa kehitettäisiin jatkossa tavaraliikenteen tarvitsemien edellytyksien pohjalta. Maakuntahallitus pitääkin käsittämättömänä, että Savon ja Karjalan radat ovat jääneet pois henkilöliikenteen runkoverkosta. Maakuntahallituksen mukaan Savon radalla henkilöliikenteen runkoverkon tulee ylettyä Kajaaniin saakka ja vastaavasti Karjalan radalla Joensuuhun.
Maakuntahallituksen mukaan runkoverkoille palvelutasotavoitteissa esitetyt nopeustasot tulisivat olla tavoitteellisimpia. Elinkeinoelämän kuljetusten paremman toimivuuden kannalta maanteiden runkoverkolla tavoitenopeutena tulee olla 100 km/h esitetyn 80 km/h sijaan. Vastaavasti rautateiden henkilöliikenteenrunkoverkolla nopeuden tulisi olla vähintään 160 km/h nyt esityksessä olevan 120 km/h sijaan. Raideliikenteen nopeuden nostolla on selvä yhteys raidehenkilöliikenteen kasvaviin käyttäjämääriin. Nopeammat raideliikenneyhteydet tukevat näin myös liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
ITÄ-SUOMEN LIIKENNEASIAT TULEVASSA HALLITUSOHJELMASSA JA VALTAKUNNALLISESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASSA
Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760
Itä-Suomen maakuntaliitot Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo kokoavat parhaillaan yhteisiä Itä-Suomen liikennetavoitteita seuraavalle hallituskaudelle sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten. Maakuntahallitus kävi asiasta lähetekeskustelun. Valmistelua jatketaan viiden maakunnan yhteistyönä ja asia on esillä 22.10. maakuntahallituksessa ja Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa 25.10.
HEINÄVEDEN KAIVOSHANKE
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707
Maakuntahallitus on huolestunut Heinäveden Aitolampeen kohdistuvasta kaivoshankkeesta. Etelä-Savon maakuntastrategia nostaa vesistöjen puhtauden ja matkailun vetovoimaisuuden maakunnan kärkitavoitteiksi. Keskeisten vesireittien ja arvokkaiden luontoympäristöjen lähistölle kaavailtu avolouhos on ilmeinen riski Saimaan matkailuelinkeinojen etujen ja luonnon arvojen kannalta, ja siten ristiriidassa maakuntastrategian tavoitteiden kanssa.
Etelä-Savo kutsuu Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntia yhteistyöhön kaivoshankkeen vaikutusten arvioimiseksi.
Maakuntahallitus toivoo myös hallitukselta ja eduskunnalta aloitteellisuutta vanhanaikaisen kaivoslain uudistamiseksi.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui maanantai-iltapäivänä 24.9. Helsingissä. Maakuntahallitus antoi kokouksessaan useita lausuntoja. Lausunto annettiin muun muassa kasvupalveluvirastosta, erityishuoltopiireistä, Vaalijalan kehyssuunnitelmasta ja maanteiden ja rautateiden runkoverkosta. Maakuntahallitus käsitteli myös Etelä-Savon maakuntaohjelman toimeenpano- ja rahoitussuunnitelman ja jatkoi keskustelua Heinäveden kaivoshankkeesta.
MAAKUNTALIITON OSALLISTUMINEN TALOUS-, HENKILÖSTÖ- JA ICT -HALLINNON YHTIÖN PERUSTAMISEEN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat perustavat yhdessä maakunnille, kunnille ja kuntayhteisöille soveltuvaa talous- henkilöstö- ja ICT:n palvelukeskusmallia. Yhtiön pääomittaminen on parhaillaan käynnissä.
Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy palvelukeskusmallin yhtiöiden perustamisen. Maakuntahallitus esittää lisäksi maakuntavaltuustolle, että Etelä-Savon maakuntaliitto merkitsee uusien yhtiöiden osakkeita investointina osana vuoden 2019 talousarviota yhteensä 60 000 eurolla ja hyväksyy yhtiöjärjestys- ja osakesopimusluonnokset ja omistajan sitoutumisen sopimuksiin liittymissopimuksella. Maakuntahallitus nimeää yhtiön hallituksen jäsenet Etelä-Savon maakuntaliiton osalta sen jälkeen, kun maakuntavaltuusto on tehnyt edellä mainitut päätökset.
ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON LAUSUNNOT
Kokouksessa annettiin seuraavat lausunnot:
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kasvupalveluvirastosta ja laiksi kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903
Maakuntahallitus antaa Työ- ja elinkeinoministeriön pyytämän lausunnon hallituksen esitysluonnoksista laiksi kasvupalveluvirastosta ja laiksi kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä. Lain tavoitteet yhtenäisten tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja ylläpitämisestä ovat kannatettavia asiakkaiden tasavertaisen kohtelun ja palvelujen saatavuuden kannalta.
Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä näihin tarpeisiin ei kuitenkaan tarvita erillistä virastoa. Lakiehdotuksessa ei maakuntaliiton mukaan huomioida kasvupalveluiden kytkeytymistä maakunnan muihin palvelukokonaisuuksiin. Kasvupalveluvirasto korostaa yhdenmukaisia ratkaisuja ja keskitettyjä menettelyjä yhden hallinnonalan näkökulmasta. Siten se ei edistäisi maakuntauudistuksen edellyttämää palveluintegraatiota ja kustannustehokasta palvelujen järjestämistä. Maakuntien tarpeisiin ja käyttöön tulevat järjestelmät pitäisi mielestämme hoitaa jo perustetun Vimanan kautta, jolloin myös palveluintegraatio asiakkaan näkökulmasta olisi paremmin järjestettävissä.
Lausunto erityishuoltopiirejä koskevasta selvityksestä
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen. puh. 050 500 2584
Erityishuoltopiirit tulevat osaksi uusia maakuntia maakunta- ja sote-uudistuksessa 1.1.2021 alkaen. Samalla maakunnille siirtyisivät erityishuoltopiirien kuntayhtymien varat ja velat sekä osana niitä myös kaikki kiinteistöt ja toimitilat. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt selvityshenkilöiden selvitystä erityishuoltopiirien asemasta maakunta- ja sote-uudistuksessa. Selvityshenkilöiden tehtävänä oli selvittää, miten vammaisten henkilöiden palvelut olisi tarkoituksenmukaista organisoida tulevaisuudessa osana maakuntien palvelutuotantoa.
Etelä-Savon maakuntaliitto pitää selvityshenkilöiden Vaalijalaa koskevia esityksiä perusteltuina ja hyvinä. Vaalijalan sijoittuminen joko Etelä-Savon maakunnan tulevaan liikelaitokseen tai omaan liikelaitokseen on selvitettävä osana maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmistelua. Asiassa on huomioitava taloudelliset reunaehdot sekä palveluiden tuottaminen usean maakunnan alueelle. Erityisen hyvänä Etelä-Savon maakuntaliitto näkee raportissa sen, että Vaalijalan erityisosaaminen tunnistetaan valtakunnallisena toimijana. Tätä osaamista on syytä hyödyntää jatkossakin raportissa esitettyjen kokonaisuuksien osalta. Valtakunnallisten erityistehtävien hoitamiseen on osoitettava erillisrahoitus maakunnalle.
Lausunto Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2019-2021
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Vaalijalan kuntayhtymä on pyytänyt lausuntoa kehyssuunnitelmastaan vuosille 2019-2021. Koska maakuntaliitto ei ole Vaalijalan jäsen, on annetun lausunnon näkökantana uuden maakunnan valmistelu. Vaalijalan toiminnan perustana olevaa kehitysvammalakia ollaan uudistamassa. Tällä pyritään parantamaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Uudessa maakunnassa asiakkaiden palveluiden tarve pystytään ottamaan huomioon entistä kokonaisvaltaisemmin, koska maakunnalla on vastuu koko sosiaali- ja terveydenhoidon kokonaisuudesta.
Lausunto Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 kaavaluonnoksesta
Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760
Kymenlaakson liitto pyytää lausuntoa Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 kaavaluonnosaineistosta. Etelä-Savon maakunnan kannalta Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistossa on keskeistä kaavaratkaisun vaikutukset Etelä-Savon saavutettavuuden kehittämiseen.
Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että Kymenlaakson liitto täydentää selvityspohjaa ja vaikutusarviointiaan itäradan vaihtoehtojen osalta ja huomioi Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laadittavan Porvoo-Kouvola-yhteysvälin selvityksen tulokset vireillä olevassa maakuntakaavassa.
Kymenlaakson liitto ei enää osoita maakuntakaavan luonnoksessa Kymijoen kanavan yhteystarvemerkintää, koska kanavavaraukselle ei ole näköpiirissä todellista tarvetta. Etelä-Savon maakuntaliiton näkemyksen mukaan tarve vaihtoehtoisen meritieyhteyden merkitsemiselle Saimaan kanavan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen johdosta on poistunut, samoin velvoite valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Saimaan vesiliikenteen kehittämisessä Etelä-Savon painopiste on Saimaan kanavan kehittämisessä.
Osallistamisen osalta Etelä-Savon maakuntaliitto esittää, että kaavan ylimaakunnallisten liikennehankkeiden takia maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutettaisiin siten, että kaavaprosessissa kuullaan naapuriliittojen lisäksi myös Kainuun liittoa, Pohjois-Karjalan liittoa ja Pohjois-Savon liittoa.
Lausunto luonnoksesta Liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Lisätietoja: Kehityspäällikkö Marko Tanttu, puh. 044 770 0488
Maakuntahallitus antoi lausunnon Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-t ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Etelä-Savossa runkoverkkoon kuuluvat valtatie 5 ja Savon rata, joka on esityksen mukaan osa rautateiden tavaraliikenteen runkoverkkoa.
Maakuntahallitus pitää hyvänä, että maanteiden ja rautateiden runkoverkot ulottuvat kaikkiin maakuntakeskuksiin. Maanteiden runkoverkon osalta maakuntahallitus esittää, että runkoverkko vastaisi esitettyä paremmin TEN-t asetuksen mukaista kattavaa verkkoa. Erityisen tärkeänä maakuntahallitus pitää itärajan kansainvälisille rajanylityspaikoille johtavien tieyhteyksien lisäämistä runkoverkkoon.
Esityksen mukaan Savon ja Karjalan ratojen palvelutasoa kehitettäisiin jatkossa tavaraliikenteen tarvitsemien edellytyksien pohjalta. Maakuntahallitus pitääkin käsittämättömänä, että Savon ja Karjalan radat ovat jääneet pois henkilöliikenteen runkoverkosta. Maakuntahallituksen mukaan Savon radalla henkilöliikenteen runkoverkon tulee ylettyä Kajaaniin saakka ja vastaavasti Karjalan radalla Joensuuhun.
Maakuntahallituksen mukaan runkoverkoille palvelutasotavoitteissa esitetyt nopeustasot tulisivat olla tavoitteellisimpia. Elinkeinoelämän kuljetusten paremman toimivuuden kannalta maanteiden runkoverkolla tavoitenopeutena tulee olla 100 km/h esitetyn 80 km/h sijaan. Vastaavasti rautateiden henkilöliikenteenrunkoverkolla nopeuden tulisi olla vähintään 160 km/h nyt esityksessä olevan 120 km/h sijaan. Raideliikenteen nopeuden nostolla on selvä yhteys raidehenkilöliikenteen kasvaviin käyttäjämääriin. Nopeammat raideliikenneyhteydet tukevat näin myös liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
ITÄ-SUOMEN LIIKENNEASIAT TULEVASSA HALLITUSOHJELMASSA JA VALTAKUNNALLISESSA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASSA
Lisätietoja: Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen, puh. 040 723 6760
Itä-Suomen maakuntaliitot Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo kokoavat parhaillaan yhteisiä Itä-Suomen liikennetavoitteita seuraavalle hallituskaudelle sekä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten. Maakuntahallitus kävi asiasta lähetekeskustelun. Valmistelua jatketaan viiden maakunnan yhteistyönä ja asia on esillä 22.10. maakuntahallituksessa ja Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa 25.10.
HEINÄVEDEN KAIVOSHANKE
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584 ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, puh. 050 537 6707
Maakuntahallitus on huolestunut Heinäveden Aitolampeen kohdistuvasta kaivoshankkeesta. Etelä-Savon maakuntastrategia nostaa vesistöjen puhtauden ja matkailun vetovoimaisuuden maakunnan kärkitavoitteiksi. Keskeisten vesireittien ja arvokkaiden luontoympäristöjen lähistölle kaavailtu avolouhos on ilmeinen riski Saimaan matkailuelinkeinojen etujen ja luonnon arvojen kannalta, ja siten ristiriidassa maakuntastrategian tavoitteiden kanssa.
Etelä-Savo kutsuu Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntia yhteistyöhön kaivoshankkeen vaikutusten arvioimiseksi.
Maakuntahallitus toivoo myös hallitukselta ja eduskunnalta aloitteellisuutta vanhanaikaisen kaivoslain uudistamiseksi.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.