Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!
Maakunnan hyvä lähettiläs Teemu Hirvonen saa kukat maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuoriselta.
MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISIIN ASIOIHIN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Ympäristöministeriössä on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työ on organisointu toimikaudelle 1.5.2018-31.12.2021. Maankäyttö- ja rakennuslaki kattaa alueiden ja rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön. Kokonaisuuden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.
Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksensä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 rahoituksesta. Britannian ero EU:sta jättää kassaan 12 miljardin euron aukon. EU tulee panostamaan yhteisestä budjetista muun muassa tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen, pakolais- ja muuttoliikkeeseen. EU-budjetin suurimpiin rahoituseriin, maatalouteen ja aluerahoitukseen on tulossa 5-7 % lasku.
Koheesioleikkaukset kohdistuisivat erityisesti koheesiorahastoon eli köyhimmille alueille, Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR) pysyisi nykytasolla, Euroopan sosiaalirahoitus (ESR) alenisi.
Rakennerahastot ovat maakunnalle tärkeitä. Rahoituksella on saavutettu maakunnissa useita hyödyllisiä uudistuksia mm. Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Saimaannorpan kuutteja on keväisissä laskennoissa löytynyt yhteensä 86. Saimaannorppia on talvella 2017 arvioitu olevan 370–380. Suojelustrategian välitavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Pesälaskentojen perusteella norppakanta on jo nyt lähellä välitavoitetta.
MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja, muutosjohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.
Väliaikaishallinnon järjestäytyminen. Maakuntahallitus vahvistaa väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) johtamaan uudistuksen jatkovalmistelua heti lakien voimaantulon jälkeen. Toimielimeen nimetään 17 jäsentä; edustettuina ovat uuteen maakuntaan siirtyvät organisaatiot ja seudut. Vaten puheenjohtajistossa on puheenjohtaja (muutosjohtaja) ja varapuheenjohtaja. Esittelijäksi nimettäisiin valmistelujohtaja. Vaten järjestäytymiskokouksessa nimetään työryhmät toimimaan virallisesti valmistelun ajan. Työryhmät toimivat tällä hetkellä kolmena kokonaisuutena, joita ovat soten, pelastuksen ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja elinvoiman ja tukipalveluiden kokonaisuudet.
Etelä-Savon uuden maakunnan konsernirakenteen valmistelu on työn alla. Konsernirakenne kuvaa maakunnalle tulevia tehtäviä, jotka jakautuvat järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Uuden maakunnan organisaatiorakenteesta tarvitaan tietoa mm. taloushallinnon rakentamisen perustaksi.
Maakuntastrategiassa linjataan hyvin laajaa kokonaisuutta, kokouksessa käsiteltiin strategian päälinjaukset. Strategian keskiössä on eteläsavolainen ihminen. Maakunnan tehtävillä tähdätään hänen hyvinvointinsa tukemiseen. Lopulliset päätökset maakuntastrategian sisällöstä tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto vuoden 2019 alussa.
Hallintosääntövalmistelu. Hallintosääntöryhmä valmistelee maakunnan hallintosääntöä Kuntaliiton hallintosääntömallin pohjalta. Hallintosäännössä annetaan määräyksiä hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ja määritellään maakunnan toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet. Keskeiset linjaukset käsitellään poliittisessa neuvottelukunnassa. Maakuntavaltuusto hyväksyy hallintosäännön alkuvuodesta 2019.
HYVINVOINTIA KULTTUURISTA HANKKEEN ESITTELY JA TILANNEKATSAUS
Lisätietoja hankkeesta: Taru Tähti, puh. 040 704 3861
Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon on osa opetus- ja kulttuuriministeriön prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen kärkihanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja edistää hyvinvointia. Kulttuurista hyvinvointityötä edistetään ja juurrutetaan osaksi uuden Etelä-Savon maakunnan ja kuntien toimintoja. Hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta toimenpiteestä. Ensimmäiseksi luodaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jossa tuodaan esiin kulttuurihyvinvoinnin alueellinen tilannekuva ja tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseksi. Toiseksi hankkeessa toteutetaan eri puolilla maakuntaa pilottikokeiluja, joissa löydettyjä hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan osaksi organisaatioiden vakituista toimintaa.
-Hyvänä esimerkkinä piloteista haluan mainita Lastenkulttuurikeskus Verson Taideneuvolan, joka aloittaa vauvamuskari-toiminnan Hirvensalmen, Juvan ja Rantasalmen neuvoloissa. Vauvamuskarin vanhempi-lapsiryhmä tuo taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen, kertoo koordinaattori Taru Tähti kulttuurin tarjoamisesta maakunnan pienimmille.
Kolmantena hankkeen tuloksena syntyy eteläsavolaisten organisaatioiden verkosto, joka ottaa jatkossa vastuun kulttuurihyvinvointialan suunnitelmallisesta kehittämisestä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Essote, Sosteri sekä Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2017 - 31.12.2018.
ETELÄ-SAVOSSA VALMISTELLAAN KOULUTUSSTRATEGIAA
Lisätietoja: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Etelä-Savon maakuntahallitus on käynnistänyt koulutusstrategian laatimisprosessin maakunnassa tukemaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2018-2021 ja Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa 2018-2021. Aloite strategian valmistelusta on tullut eteläsavolaisilta koulutuksen järjestäjiltä. Maakuntahallitukselle tuotiin kokouksessa tiedoksi Etelä-Savon Koulutus Oy:n kannanotto, jossa toivottiin Etelä-Savon maakunnalle yhtenäistä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen alueellista strategiaa.
Etelä-Savon Koulutus Oy toi maakuntahallitukselle myös tiedoksi huolensa ammatillisen toisen asteen koulutuksen asemasta maakunnassa maakuntauudistuksen jälkeen. Kannanotossa esitetään huoli siitä, että mikäli uusi maakuntaorganisaatio ei tutkintoa tavoittelematonta koulutusta avoimilta markkinoilta hankkiessaan kiinnitä huomiota vaikuttavuuteen, se voi johtaa paikallisten koulutusorganisaatioiden tulovirran pienenemiseen. Etelä-Savon Koulutus Oy esittää kannanotossa huolen siitä, että muualta tulevan ”halpatuontikoulutuksen” suosiminen voi johtaa laaja-alaisen koulutuksen vaatimien investointien näivettymiseen sekä osaajien katoamiseen Etelä-Savossa.
MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO ETELÄ-SAVOON PERUSTETTAVISTA VALTION LUONNONSUOJELUALUEISTA
Lisätietoja: Sanna Poutamo, puh. 040 7249 618
Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon asetusluonnoksista, jotka koskevat Etelä-Savon maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa 24 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan 9430 ha.
Suojeltaviksi ehdotettujen alueiden luonnonarvot ovat huomattavat. Kokonaisuus edustaa monipuolisesti Etelä-Savon maakunnan vanhoja metsiä, soita sekä järvi- ja saaristoluontoa. Metsäluonnon kannalta laajimpia ovat Kakonsalon, Kivimäensalon ja Lohikosken luonnonsuojelualueet (yhteensä noin 3000 hehtaaria). Puulaveden ja Kyyveden suojelualueet ovat pinta-alaltaan laajoja ranta- ja saaristoluonnon kokonaisuuksia (yhteensä noin 1700 hehtaaria). Mukana on merkittäviä suolajiston ja -linnuston elinympäristöjä.
Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Hirven ajo ja vieraslajien pyynti on Metsähallituksen luvalla mahdollista kaikilla perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven, metsäjäniksen, rusakon ja villisian metsästys sallittaisiin melko laajasti sekä osalla alueista lisäksi teeren, pyyn ja metson metsästys.
Maakuntahallitus piti hyvänä sitä, että valtion luonnonsuojelutarkoituksiin ostamat ja osoittamat alueet viimein perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi, jolloin myös niiden hoidon ja käytön suunnittelu voidaan aloittaa. Kohteet ovat lähes kaikki Etelä-Savon maakuntakaavassa, toisin pieniä rajauspoikkeamia on ja kohteita on osoitettu osin eri nimellä. Alueiden perustaminen tukee virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on hyvä, että paikallisten toiveista johtuen asetusluonnoksen rauhoitusmääräykset sallisivat noin 80 %:lla alueista metsästyksen melko kattavasti.
MAAKUNTALIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KASVUPALVELUVIRASTOSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 5405 903
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Etelä-Savon liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Esitetty kasvupalveluvirasto toimisi valtion ja maakuntien yhteisenä avustusten ja korvausten maksatuskeskuksena, valtion ja maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen tuottajana ja yhteisenä asiakaspalvelukeskuksena ja kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.
Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä ehdotetun kaltaiselle kasvupalveluvirastolle ei ole tarvetta eikä sitä tule perustaa. Kasvupalveluvirasto ei esitetyssä muodossaan tukisi maakunta- ja soteuudistuksen tavoitetta maakuntien itsehallinnollisuudesta eikä maakunnan tehtävien järjestämistä integroituna kokonaisuutena.
Maakunnat pyrkivät järjestämään toimintansa ja palvelunsa asiakaslähtöisesti, ketterästi ja kustannustehokkaasti. On toivottavaa, että työ- ja elinkeinoministeriö ei maakuntien syntyvaiheessa luo tarpeettomia, olemassa olevien toimintojen kanssa päällekkäisiä hallinto- ja ohjausrakenteita.
HANKKEET
Lisätietoja: Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698 ja Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittämiseen rahoitusta
Maakuntahallitus puolsi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Termolaite - Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittäminen -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 41 664 euroa.
Hankkeen hyväksytty kesto on 1.3.2018 -31.12.2018. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 59 520 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70%.
Termolaite -hankkeessa kehitetään Xamk Puulaboratorion puun modifointitutkimukseen käytettävää tutkimuslaitteistoa. Hankkeessa kehitetään maakuntaohjelman toteutussuunnitelman mukaisesti yritysten käytettävissä olevaa tutkimusympäristöä, jota hyödynnetään puun modifiointimenetelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään käytössä olevaa kuumakyllästyslaitteistoa. Tärkein toimenpide on prosessisylinterien materiaalien uusiminen, jonka ansiosta laitteistoa voidaan hyödyntää vielä nykyistäkin monipuolisemmin. Puun modifiointi korkeissa lämpötiloissa suljetussa prosessissa aiheuttaa laitteistossa korroosiota, joka korostuu entisestään, jos käytetään lisäksi voimakkaita happamia tai emäksisiä käsittelyaineita. Kestävämmän materiaalin ansiosta laitteistolla voidaan tutkia hyvin vaativissa olosuhteissa tehtäviä modifiointiprosesseja sekä kemiallisesti reaktiivisia kyllästysaineita. Laitteistolla voidaan myös tehdä yrityksille koevalmistusta.
Uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn
Maakuntahallitus puolsi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Uudet kiertotalouspohjaiset menetelmät jätekeskusten ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 234 748 euroa.
Hankkeen hyväksytty kesto on 1.8.2018 - 31.12.2020. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 335 354 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn. Hankkeen taustalla on kiertotalousajattelu, jossa pyritään materiaalikierron hyödyntämiseen mahdollisimman paikallisesti. Hankkeessa tutkittavat materiaalit ovat paikallisesti tuotettuja biomateriaaleja ja teollisessa toiminnassa syntyneitä sivuvirtoja ja jätemateriaaleja.
Hankkeessa tutkitaan eri teollisuudenmuodoista syntyvien jätejakeiden, kuten voimalatuhkien ja HTC-käsitellyn puhdistamolietteen, hyödyntämistä hulevesien haitta-aineita sitovina materiaaleina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan lisätietoa jätteidenkäsittelylaitosten ja muiden teollisten hulevesien ominaisuuksista ja koostumuksesta. Hankkeella haetaan muutosta tapaan, jolla teollisuusalueiden hulevesiä nykyään johdetaan jätevedenpuhdistamoille.
Lisärahoitusta Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio – Puukasvu -hankkeelle
Maakuntahallitus puolsi 289 700 euron lisärahoituksen myöntämistä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -hankkeeseen. Hanke on aiemmin hyväksytty rahoitettavaksi helmikuisissa Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Näiden käsittelyjen jälkeen hankkeen kustannusarviota on täytynyt päivittää hankkeeseen liittyvän alv-kohtelun ja hankkeessa tehtävien hankintojen rajausten vuoksi.
Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -projektin päätavoitteena on suunnitella ja rakennuttaa Savonlinnaan Xamkin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä uusi laboratoriorakennus puun kasvullisen lisäyksen pilotointilaitteistolle sekä tutkimukselle. Metsänjalostuksen tutkimus ja bioteknisten tuotantomenetelmien testauksen sekä pilotoinnin mahdollistama laboratorio luo käytännön kokeellisena toimintaympäristönä mahdollisuuksia sekä uuden osaamisen, tuotantoteknologian että paremman taimiaineiston kaupallistamiseen Etelä-Savossa. Toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Savon maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa ja se mahdollistaa automaatioon, robotiikkaan sekä biologiseen osaamiseen perustuvien uusien innovaatioiden tuotteistamisen ja liiketoiminnallistamisen käytännön kehitysympäristössä.
Seuraavaksi lisärahahakemus käsitellään Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 25.5.2018.
KAHDELLE HANKKEELLE RAHOITUSTA ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) –RAHASTA
Lisätietoja hankkeista: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Maakuntahallitus hyväksyi Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa ja Etänä-Savo -hankkeet osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.
AIKO-hanke: Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa?
EU:n komissio on valinnut ltä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinoelämän muutoksen alueiden pilottiin. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota. Regions in lndustrial Transition -pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset kehittävät aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi.
Etelä-Savo edistää älykkään erikoistumisen kärkialojaan - Metsä, Ruoka, Vesi. Cleantechin ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen on keskeistä, samoin EU-tason arvoverkkoihin ja tavoitteisiin kytkeytyminen.
lndustrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa -hankkeen hakijana on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 40 840 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.5.2018 - 31.12.2018.
AIKO-hanke: Etänä-Savo
Hankkeen tavoitteena on laatia yhteistyöhön pohjautuva verkostomainen toimintamalli kokeilualustalle, joka mahdollistaa etätyön metodien, prosessien, etätyöhön liittyvien liiketoimintamallien sekä ohjelmistojen ja laitteistojen testaamisen ja tutkimisen.
Hankkeen avulla on tarkoitus löytää kokonaisuus, joka palvelee parhaiten juuri Etelä-Savon tilannetta ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Etänä-Savo -kokeilualustan toiminta käynnistetään hankkeen avulla. Kokeilualustaa kehitetään rinnan LUT School of Business and Managementin Skinnarilan kampukselle vuoden 2018 aikana perustettavan Management Research Labin kanssa. Käyttö, pilotit ja tutkimus tehdään yhteistyössä yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa ja toiminta organisoidaan ja rahoitetaan pääosin tutkimus- ja kehityshankkeina.
Etänä-Savo -hankkeen hakijana on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 51 559 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2018-31.12.2018.
Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 0500 150 994 ja Teemu Hirvonen puh. 050 372 4507
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 21.5. Mikkelissä. Maakuntahallituksen toinen varapuheenjohtaja, Teemu Hirvonen, osallistui viimeistä kertaa Etelä-Savon maakuntahallituksen kokoukseen, sillä uudet työtehtävät vievät hänet pääkaupunkiseudulle. Maakuntahallitus kiittää Hirvosta yhdeksän vuotta kestäneestä hyvästä työstä maakunnan hyväksi!
Maakunnan hyvä lähettiläs Teemu Hirvonen saa kukat maakuntajohtaja Pentti Mäkiseltä ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuoriselta.
MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS AJANKOHTAISIIN ASIOIHIN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Ympäristöministeriössä on aloitettu maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu. Työ on organisointu toimikaudelle 1.5.2018-31.12.2021. Maankäyttö- ja rakennuslaki kattaa alueiden ja rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön. Kokonaisuuden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti maakuntahallitukselle.
Euroopan komissio on julkaissut budjettiesityksensä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 rahoituksesta. Britannian ero EU:sta jättää kassaan 12 miljardin euron aukon. EU tulee panostamaan yhteisestä budjetista muun muassa tutkimukseen, puolustukseen, turvallisuuteen, pakolais- ja muuttoliikkeeseen. EU-budjetin suurimpiin rahoituseriin, maatalouteen ja aluerahoitukseen on tulossa 5-7 % lasku.
Koheesioleikkaukset kohdistuisivat erityisesti koheesiorahastoon eli köyhimmille alueille, Euroopan aluekehitysrahoitus (EAKR) pysyisi nykytasolla, Euroopan sosiaalirahoitus (ESR) alenisi.
Rakennerahastot ovat maakunnalle tärkeitä. Rahoituksella on saavutettu maakunnissa useita hyödyllisiä uudistuksia mm. Pohjois- ja Itä-Suomeen.
Saimaannorpan kuutteja on keväisissä laskennoissa löytynyt yhteensä 86. Saimaannorppia on talvella 2017 arvioitu olevan 370–380. Suojelustrategian välitavoitteeksi on asetettu, että norppakanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Pesälaskentojen perusteella norppakanta on jo nyt lähellä välitavoitetta.
MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja, muutosjohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakunta- ja sote-uudistusta koskevat lakipaketit ovat edelleen eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen tavoitteena on saada uudistusta koskevat lait vahvistetuiksi eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 aikana.
Väliaikaishallinnon järjestäytyminen. Maakuntahallitus vahvistaa väliaikaisen valmistelutoimielimen (vate) johtamaan uudistuksen jatkovalmistelua heti lakien voimaantulon jälkeen. Toimielimeen nimetään 17 jäsentä; edustettuina ovat uuteen maakuntaan siirtyvät organisaatiot ja seudut. Vaten puheenjohtajistossa on puheenjohtaja (muutosjohtaja) ja varapuheenjohtaja. Esittelijäksi nimettäisiin valmistelujohtaja. Vaten järjestäytymiskokouksessa nimetään työryhmät toimimaan virallisesti valmistelun ajan. Työryhmät toimivat tällä hetkellä kolmena kokonaisuutena, joita ovat soten, pelastuksen ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisuus ja elinvoiman ja tukipalveluiden kokonaisuudet.
Etelä-Savon uuden maakunnan konsernirakenteen valmistelu on työn alla. Konsernirakenne kuvaa maakunnalle tulevia tehtäviä, jotka jakautuvat järjestämis- ja tuottamistehtäviin. Uuden maakunnan organisaatiorakenteesta tarvitaan tietoa mm. taloushallinnon rakentamisen perustaksi.
Maakuntastrategiassa linjataan hyvin laajaa kokonaisuutta, kokouksessa käsiteltiin strategian päälinjaukset. Strategian keskiössä on eteläsavolainen ihminen. Maakunnan tehtävillä tähdätään hänen hyvinvointinsa tukemiseen. Lopulliset päätökset maakuntastrategian sisällöstä tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto vuoden 2019 alussa.
Hallintosääntövalmistelu. Hallintosääntöryhmä valmistelee maakunnan hallintosääntöä Kuntaliiton hallintosääntömallin pohjalta. Hallintosäännössä annetaan määräyksiä hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista ja määritellään maakunnan toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet. Keskeiset linjaukset käsitellään poliittisessa neuvottelukunnassa. Maakuntavaltuusto hyväksyy hallintosäännön alkuvuodesta 2019.
HYVINVOINTIA KULTTUURISTA HANKKEEN ESITTELY JA TILANNEKATSAUS
Lisätietoja hankkeesta: Taru Tähti, puh. 040 704 3861
Hyvinvointia kulttuurista Etelä-Savoon on osa opetus- ja kulttuuriministeriön prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen kärkihanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja edistää hyvinvointia. Kulttuurista hyvinvointityötä edistetään ja juurrutetaan osaksi uuden Etelä-Savon maakunnan ja kuntien toimintoja. Hanke koostuu kolmesta toisiaan tukevasta toimenpiteestä. Ensimmäiseksi luodaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma, jossa tuodaan esiin kulttuurihyvinvoinnin alueellinen tilannekuva ja tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseksi. Toiseksi hankkeessa toteutetaan eri puolilla maakuntaa pilottikokeiluja, joissa löydettyjä hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan osaksi organisaatioiden vakituista toimintaa.
-Hyvänä esimerkkinä piloteista haluan mainita Lastenkulttuurikeskus Verson Taideneuvolan, joka aloittaa vauvamuskari-toiminnan Hirvensalmen, Juvan ja Rantasalmen neuvoloissa. Vauvamuskarin vanhempi-lapsiryhmä tuo taidekasvatusta neuvolapalvelujen yhteyteen, kertoo koordinaattori Taru Tähti kulttuurin tarjoamisesta maakunnan pienimmille.
Kolmantena hankkeen tuloksena syntyy eteläsavolaisten organisaatioiden verkosto, joka ottaa jatkossa vastuun kulttuurihyvinvointialan suunnitelmallisesta kehittämisestä. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Essote, Sosteri sekä Etelä-Savon ELY-keskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2017 - 31.12.2018.
ETELÄ-SAVOSSA VALMISTELLAAN KOULUTUSSTRATEGIAA
Lisätietoja: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Etelä-Savon maakuntahallitus on käynnistänyt koulutusstrategian laatimisprosessin maakunnassa tukemaan Etelä-Savon maakuntaohjelmaa 2018-2021 ja Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategiaa 2018-2021. Aloite strategian valmistelusta on tullut eteläsavolaisilta koulutuksen järjestäjiltä. Maakuntahallitukselle tuotiin kokouksessa tiedoksi Etelä-Savon Koulutus Oy:n kannanotto, jossa toivottiin Etelä-Savon maakunnalle yhtenäistä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen alueellista strategiaa.
Etelä-Savon Koulutus Oy toi maakuntahallitukselle myös tiedoksi huolensa ammatillisen toisen asteen koulutuksen asemasta maakunnassa maakuntauudistuksen jälkeen. Kannanotossa esitetään huoli siitä, että mikäli uusi maakuntaorganisaatio ei tutkintoa tavoittelematonta koulutusta avoimilta markkinoilta hankkiessaan kiinnitä huomiota vaikuttavuuteen, se voi johtaa paikallisten koulutusorganisaatioiden tulovirran pienenemiseen. Etelä-Savon Koulutus Oy esittää kannanotossa huolen siitä, että muualta tulevan ”halpatuontikoulutuksen” suosiminen voi johtaa laaja-alaisen koulutuksen vaatimien investointien näivettymiseen sekä osaajien katoamiseen Etelä-Savossa.
MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO ETELÄ-SAVOON PERUSTETTAVISTA VALTION LUONNONSUOJELUALUEISTA
Lisätietoja: Sanna Poutamo, puh. 040 7249 618
Etelä-Savon maakuntahallitus antoi lausunnon asetusluonnoksista, jotka koskevat Etelä-Savon maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa. Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus perustaa 24 luonnonsuojelualuetta yhteispinta-alaltaan 9430 ha.
Suojeltaviksi ehdotettujen alueiden luonnonarvot ovat huomattavat. Kokonaisuus edustaa monipuolisesti Etelä-Savon maakunnan vanhoja metsiä, soita sekä järvi- ja saaristoluontoa. Metsäluonnon kannalta laajimpia ovat Kakonsalon, Kivimäensalon ja Lohikosken luonnonsuojelualueet (yhteensä noin 3000 hehtaaria). Puulaveden ja Kyyveden suojelualueet ovat pinta-alaltaan laajoja ranta- ja saaristoluonnon kokonaisuuksia (yhteensä noin 1700 hehtaaria). Mukana on merkittäviä suolajiston ja -linnuston elinympäristöjä.
Metsästäjät ovat alueiden tärkeitä käyttäjiä, ja alustavissa keskusteluissa on esitetty runsaasti näkökantoja metsästyksen järjestämisestä. Hirven ajo ja vieraslajien pyynti on Metsähallituksen luvalla mahdollista kaikilla perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Lausunnoilla olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hirven, metsäjäniksen, rusakon ja villisian metsästys sallittaisiin melko laajasti sekä osalla alueista lisäksi teeren, pyyn ja metson metsästys.
Maakuntahallitus piti hyvänä sitä, että valtion luonnonsuojelutarkoituksiin ostamat ja osoittamat alueet viimein perustetaan luonnonsuojelulain mukaisiksi luonnonsuojelualueiksi, jolloin myös niiden hoidon ja käytön suunnittelu voidaan aloittaa. Kohteet ovat lähes kaikki Etelä-Savon maakuntakaavassa, toisin pieniä rajauspoikkeamia on ja kohteita on osoitettu osin eri nimellä. Alueiden perustaminen tukee virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä on hyvä, että paikallisten toiveista johtuen asetusluonnoksen rauhoitusmääräykset sallisivat noin 80 %:lla alueista metsästyksen melko kattavasti.
MAAKUNTALIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI KASVUPALVELUVIRASTOSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 5405 903
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Etelä-Savon liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Esitetty kasvupalveluvirasto toimisi valtion ja maakuntien yhteisenä avustusten ja korvausten maksatuskeskuksena, valtion ja maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen tuottajana ja yhteisenä asiakaspalvelukeskuksena ja kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.
Etelä-Savon maakuntaliiton mielestä ehdotetun kaltaiselle kasvupalveluvirastolle ei ole tarvetta eikä sitä tule perustaa. Kasvupalveluvirasto ei esitetyssä muodossaan tukisi maakunta- ja soteuudistuksen tavoitetta maakuntien itsehallinnollisuudesta eikä maakunnan tehtävien järjestämistä integroituna kokonaisuutena.
Maakunnat pyrkivät järjestämään toimintansa ja palvelunsa asiakaslähtöisesti, ketterästi ja kustannustehokkaasti. On toivottavaa, että työ- ja elinkeinoministeriö ei maakuntien syntyvaiheessa luo tarpeettomia, olemassa olevien toimintojen kanssa päällekkäisiä hallinto- ja ohjausrakenteita.
HANKKEET
Lisätietoja: Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698 ja Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittämiseen rahoitusta
Maakuntahallitus puolsi Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Termolaite - Puun lämpökäsittelyn tutkimuslaitteiston kehittäminen -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 41 664 euroa.
Hankkeen hyväksytty kesto on 1.3.2018 -31.12.2018. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 59 520 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70%.
Termolaite -hankkeessa kehitetään Xamk Puulaboratorion puun modifointitutkimukseen käytettävää tutkimuslaitteistoa. Hankkeessa kehitetään maakuntaohjelman toteutussuunnitelman mukaisesti yritysten käytettävissä olevaa tutkimusympäristöä, jota hyödynnetään puun modifiointimenetelmien kehittämisessä. Hankkeessa kehitetään käytössä olevaa kuumakyllästyslaitteistoa. Tärkein toimenpide on prosessisylinterien materiaalien uusiminen, jonka ansiosta laitteistoa voidaan hyödyntää vielä nykyistäkin monipuolisemmin. Puun modifiointi korkeissa lämpötiloissa suljetussa prosessissa aiheuttaa laitteistossa korroosiota, joka korostuu entisestään, jos käytetään lisäksi voimakkaita happamia tai emäksisiä käsittelyaineita. Kestävämmän materiaalin ansiosta laitteistolla voidaan tutkia hyvin vaativissa olosuhteissa tehtäviä modifiointiprosesseja sekä kemiallisesti reaktiivisia kyllästysaineita. Laitteistolla voidaan myös tehdä yrityksille koevalmistusta.
Uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn
Maakuntahallitus puolsi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle Uudet kiertotalouspohjaiset menetelmät jätekeskusten ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn -hankkeeseen tuen myöntämistä valtion ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoituksena enintään 234 748 euroa.
Hankkeen hyväksytty kesto on 1.8.2018 - 31.12.2020. Hakemukseen perustuvat, hyväksyttävät kustannukset ovat toteutusaikana 335 354 euroa. Tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on 70 %.
Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia materiaaleja ja menetelmiä jätteenkäsittely- ja teollisuusalueiden hulevesien käsittelyyn. Hankkeen taustalla on kiertotalousajattelu, jossa pyritään materiaalikierron hyödyntämiseen mahdollisimman paikallisesti. Hankkeessa tutkittavat materiaalit ovat paikallisesti tuotettuja biomateriaaleja ja teollisessa toiminnassa syntyneitä sivuvirtoja ja jätemateriaaleja.
Hankkeessa tutkitaan eri teollisuudenmuodoista syntyvien jätejakeiden, kuten voimalatuhkien ja HTC-käsitellyn puhdistamolietteen, hyödyntämistä hulevesien haitta-aineita sitovina materiaaleina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan lisätietoa jätteidenkäsittelylaitosten ja muiden teollisten hulevesien ominaisuuksista ja koostumuksesta. Hankkeella haetaan muutosta tapaan, jolla teollisuusalueiden hulevesiä nykyään johdetaan jätevedenpuhdistamoille.
Lisärahoitusta Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio – Puukasvu -hankkeelle
Maakuntahallitus puolsi 289 700 euron lisärahoituksen myöntämistä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -hankkeeseen. Hanke on aiemmin hyväksytty rahoitettavaksi helmikuisissa Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa. Näiden käsittelyjen jälkeen hankkeen kustannusarviota on täytynyt päivittää hankkeeseen liittyvän alv-kohtelun ja hankkeessa tehtävien hankintojen rajausten vuoksi.
Puun kasvullisen lisäyksen laboratorio - Puukasvu -projektin päätavoitteena on suunnitella ja rakennuttaa Savonlinnaan Xamkin ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä uusi laboratoriorakennus puun kasvullisen lisäyksen pilotointilaitteistolle sekä tutkimukselle. Metsänjalostuksen tutkimus ja bioteknisten tuotantomenetelmien testauksen sekä pilotoinnin mahdollistama laboratorio luo käytännön kokeellisena toimintaympäristönä mahdollisuuksia sekä uuden osaamisen, tuotantoteknologian että paremman taimiaineiston kaupallistamiseen Etelä-Savossa. Toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä osa Etelä-Savon maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa ja se mahdollistaa automaatioon, robotiikkaan sekä biologiseen osaamiseen perustuvien uusien innovaatioiden tuotteistamisen ja liiketoiminnallistamisen käytännön kehitysympäristössä.
Seuraavaksi lisärahahakemus käsitellään Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 25.5.2018.
KAHDELLE HANKKEELLE RAHOITUSTA ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) –RAHASTA
Lisätietoja hankkeista: Teemu Räihä, puh. 044 770 0571
Maakuntahallitus hyväksyi Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa ja Etänä-Savo -hankkeet osarahoitettavaksi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella.
AIKO-hanke: Industrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa?
EU:n komissio on valinnut ltä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan elinkeinoelämän muutoksen alueiden pilottiin. Kaikkiaan pilottiin osallistuu yhteensä 10 eri aluetta ja kaksi valtiota. Regions in lndustrial Transition -pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka Komissio esitti heinäkuussa 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset kehittävät aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen elinkeinoelämän uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi.
Etelä-Savo edistää älykkään erikoistumisen kärkialojaan - Metsä, Ruoka, Vesi. Cleantechin ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen on keskeistä, samoin EU-tason arvoverkkoihin ja tavoitteisiin kytkeytyminen.
lndustrial Transition -pilotin toimeenpano Etelä-Savossa -hankkeen hakijana on Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 40 840 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.5.2018 - 31.12.2018.
AIKO-hanke: Etänä-Savo
Hankkeen tavoitteena on laatia yhteistyöhön pohjautuva verkostomainen toimintamalli kokeilualustalle, joka mahdollistaa etätyön metodien, prosessien, etätyöhön liittyvien liiketoimintamallien sekä ohjelmistojen ja laitteistojen testaamisen ja tutkimisen.
Hankkeen avulla on tarkoitus löytää kokonaisuus, joka palvelee parhaiten juuri Etelä-Savon tilannetta ja tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Etänä-Savo -kokeilualustan toiminta käynnistetään hankkeen avulla. Kokeilualustaa kehitetään rinnan LUT School of Business and Managementin Skinnarilan kampukselle vuoden 2018 aikana perustettavan Management Research Labin kanssa. Käyttö, pilotit ja tutkimus tehdään yhteistyössä yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa ja toiminta organisoidaan ja rahoitetaan pääosin tutkimus- ja kehityshankkeina.
Etänä-Savo -hankkeen hakijana on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 51 559 €, josta AIKO-rahoitustuen osuus hankkeen kustannuksista on 70 %. Hankkeen toteuttamisaika on 1.3.2018-31.12.2018.
Lisätietoja: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 0500 150 994 ja Teemu Hirvonen puh. 050 372 4507