Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Itä- ja Pohjois-Suomelta sekä Etelä- ja Länsi-Suomelta esitykset vuosien 2021-27 rakennerahasto-ohjelman keskeisistä haasteista, tavoitteista ja tuettavasta toiminnasta. Tämän valmisteluvaiheen esitys jätettiin ministeriölle maanantaina 15. huhtikuuta. Ohjelmavalmistelua tehdään TEM:n ohjaamassa prosessissa mm. komission viimekeväisten asetusesitysten ja tuoreen maaraportin linjausten pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto, ja valmisteluryhmässä ovat edustettuna kaikki alueen maakuntaliitot ja ELY-keskukset.
Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisestä esityksestä kokouksessaan tiistaina. Hallitus antoi tukensa esitykselle ja korosti Itä- ja Pohjois-Suomen faktapohjaisen edunvalvonnan merkitystä asiassa niin valtioneuvoston kuin EU:n suuntaan.
Itä- ja Pohjois-Suomen esitys nojaa vahvasti kansainväliseen asiantuntemukseen. Valmistelutyön taustana ovat mm. OECD:n selvitys Euroopan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehityspotentiaalista ja haasteista (2017) sekä EU:n komission kansainvälisessä Elinkeinot murroksessa -pilottihankkeessa tuotettu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia (2019).
Aluelähtöisyys on EU:n alue- ja rakennepolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeistä. Maakuntastrategiat ja maakuntaohjelmat ovatkin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelun kivijalkana.
Komission maaraportin esiin nostamat kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti – Itä- ja Pohjois-Suomelle riittävä rahoitus
Unionin talouspolitiikkaan keskittyvät EU:n komission jäsenmaakohtaiset maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Maaraportissaan komissio linjaa EU:n näkemyksiä tulevien budjettineuvottelujen pohjaksi. Aluekehityksen osalta komissio toteaa Suomen maaraportissa, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuret etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä.
Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa, etenkin kun kansalliset kehittämisvarat ovat entisestään keskittyneet Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen. Tämä pohjoisen harvaan asutun alueen (NSPA-alue) erityismääräraha tulee budjettineuvotteluprosessissa nostaa alkuperäiselle tasolleen.
Valtaosa rakennerahastoista Suomeen tulevasta muustakin laskennallisesta rahoituksesta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansaintakriteeriin, mutta EU:n laskentamenettelyssä se sisältyy kaikilla laskentakriteereillä kerrytettyyn ”siirtymäalueen” tukeen. Siirtymäalueeseen kuuluvat Suomen alueet Uuttamaata ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ansaintamekanismi tulee huomioida kansallisessa päätöksenteossa: Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.
Älykkäämpi Eurooppa ja sosiaalisempi Eurooppa sisältöteemoina
Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut tämän valmisteluvaiheen sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Itä- ja Pohjois-Suomi kuitenkin korostaa, että toimeenpanon tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima, joka sisältäisi TKI-toimintojen vahvistamisen, yritystuet ja saavutettavuutta parantavat toimet sekä työllisyyden, osaamisen, ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamisen.
Vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että EU:n eri rahastojen toimia voidaan yhteensovittaa alueella, ja että niillä ei korvata kansallista budjettirahoitusta. Kuluvan ohjelmakauden valtakunnalliset toimet tulisikin uudistaa aluelähtöiseksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostaa esityksessään myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, etunimi.sukunimi@esavo.fi tai puhelin 040 5405903
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Itä- ja Pohjois-Suomelta sekä Etelä- ja Länsi-Suomelta esitykset vuosien 2021-27 rakennerahasto-ohjelman keskeisistä haasteista, tavoitteista ja tuettavasta toiminnasta. Tämän valmisteluvaiheen esitys jätettiin ministeriölle maanantaina 15. huhtikuuta. Ohjelmavalmistelua tehdään TEM:n ohjaamassa prosessissa mm. komission viimekeväisten asetusesitysten ja tuoreen maaraportin linjausten pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen valmistelua koordinoi Pohjois-Pohjanmaan liitto, ja valmisteluryhmässä ovat edustettuna kaikki alueen maakuntaliitot ja ELY-keskukset.
Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisestä esityksestä kokouksessaan tiistaina. Hallitus antoi tukensa esitykselle ja korosti Itä- ja Pohjois-Suomen faktapohjaisen edunvalvonnan merkitystä asiassa niin valtioneuvoston kuin EU:n suuntaan.
Itä- ja Pohjois-Suomen esitys nojaa vahvasti kansainväliseen asiantuntemukseen. Valmistelutyön taustana ovat mm. OECD:n selvitys Euroopan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kehityspotentiaalista ja haasteista (2017) sekä EU:n komission kansainvälisessä Elinkeinot murroksessa -pilottihankkeessa tuotettu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia (2019).
Aluelähtöisyys on EU:n alue- ja rakennepolitiikan vaikuttavuuden kannalta keskeistä. Maakuntastrategiat ja maakuntaohjelmat ovatkin Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmavalmistelun kivijalkana.
Komission maaraportin esiin nostamat kehittyneisyyserot tunnustettava myös kansallisesti – Itä- ja Pohjois-Suomelle riittävä rahoitus
Unionin talouspolitiikkaan keskittyvät EU:n komission jäsenmaakohtaiset maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Maaraportissaan komissio linjaa EU:n näkemyksiä tulevien budjettineuvottelujen pohjaksi. Aluekehityksen osalta komissio toteaa Suomen maaraportissa, että alueelliset erot ovat Suomessa hieman vähentyneet, mutta ne ovat edelleen suuret etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä.
Euroopan alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella on ollut oleellinen merkitys kehittyneisyyserojen kaventamisessa, etenkin kun kansalliset kehittämisvarat ovat entisestään keskittyneet Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Itä- ja Pohjois-Suomella on Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu erityisasema, joka perustuu harvan asutuksen, pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston aiheuttamaan pysyvään kilpailukykyhaittaan. Itä- ja Pohjois-Suomelle on korvamerkitty EU:n aluepolitiikan rahoitusta näihin erityishaasteisiin, mutta siivu on kaventunut ohjelmakaudesta toiseen. Tämä pohjoisen harvaan asutun alueen (NSPA-alue) erityismääräraha tulee budjettineuvotteluprosessissa nostaa alkuperäiselle tasolleen.
Valtaosa rakennerahastoista Suomeen tulevasta muustakin laskennallisesta rahoituksesta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ansaintakriteeriin, mutta EU:n laskentamenettelyssä se sisältyy kaikilla laskentakriteereillä kerrytettyyn ”siirtymäalueen” tukeen. Siirtymäalueeseen kuuluvat Suomen alueet Uuttamaata ja Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ansaintamekanismi tulee huomioida kansallisessa päätöksenteossa: Itä- ja Pohjois-Suomeen tulee kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.
Älykkäämpi Eurooppa ja sosiaalisempi Eurooppa sisältöteemoina
Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut tämän valmisteluvaiheen sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Itä- ja Pohjois-Suomi kuitenkin korostaa, että toimeenpanon tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima, joka sisältäisi TKI-toimintojen vahvistamisen, yritystuet ja saavutettavuutta parantavat toimet sekä työllisyyden, osaamisen, ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden parantamisen.
Vaikuttavuuden kannalta on keskeistä, että EU:n eri rahastojen toimia voidaan yhteensovittaa alueella, ja että niillä ei korvata kansallista budjettirahoitusta. Kuluvan ohjelmakauden valtakunnalliset toimet tulisikin uudistaa aluelähtöiseksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostaa esityksessään myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, etunimi.sukunimi@esavo.fi tai puhelin 040 5405903