Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta. Maakunnallista liikennejärjestelmätyötä tehdään Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämänä.
Seuraavat liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat laaditaan vuosien 2020-2031 hallituskausille. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö painottuu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttamiseen yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa.
Maakuntahallitus kiitti kokouksessa Itäradan eteen tehdystä edunvalvontatyöstä. Olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, että itärataosuuden Porvoo-Kouvola -yhteystarvenuoli säilyy Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksellä.
Itäratojen edunvalvonta jatkuu yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Yhteiset tavoitteet linjataan ljikennejärjestelmäsuunnittelun strategiatyöhön ja muodostetaan yhteinen näkemys Itäratojen liittymisestä valtakunnalliseen rataverkkoon.
YHTEENVETOA MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN PÄÄTTYVÄSTÄ VALMISTELUSTA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun päättymisestä. Valmistelu päättyi Sipilän hallituksen eroamisen ja uudistushankkeen kansallisen valmistelun loppumisen vuoksi. Maakuntahallitus esitti kiitoksensa hyvästä maakunnallisesta valmistelutyöstä kaikille Etelä-Savon maakunnan valmisteluun osallistuneille tahoille.
Tällä hetkellä valtiovarainministeriöltä odotetaan ohjeistusta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön hallittuun alasajoon.
Maakuntahallitus pitää uudistuksen kaatumista pettymyksenä ja painottaa, että valmistelua pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella määrätietoisesti. Valmistelun materiaalit ja opit siirretään hyödynnettäväksi jatkovalmistelussa.
Tämänhetkisessä tilanteessa nykymuotoiset maakuntaliitot jatkavat toimintaansa entisessä tehtävässään. Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollinen siirtyminen toisiin maakuntiin siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.
Maakuntauudistuksen valmistelusta on ollut paljon hyötyä Etelä-Savon maakunnalle. Maakuntaan on saatu runsaasti uutta tietoa maakunnan tilanteesta, taloudesta ja sote-kokonaisuudesta. Myös hyvää ICT-valmistelua on tehty ja sekin jatkunee seuraavalla hallituskaudella.
Maakuntahallitus, maakuntavaltuuston puheenjohtajisto kuntien virkamiesjohto, kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot kokoontuvat 28.3. iltapäivällä keskustelemaan maakuntaliiton roolista sote-uudistuksen valmistelussa.
MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EUROOPAN UNIONIN ALUEPOLITIIKAN JA MAATALOUSPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698
EU:n budjettikauteen 2021-2027 valmistaudutaan sekä unionin tasolla että jäsenmaissa. Komission viime vuoden keväällä antamat asetusesitykset ja budjettiesitys ovat pohjana komission ja jäsenmaiden neuvotteluille, jotka ovat alkamassa komission julkistettua ns. maaraporttinsa pari viikkoa sitten. Neuvottelujen tuloksena syntyy lopullinen ratkaisu siitä, millaista yhteistä politiikkaa EU toteuttaa ja miten se eri jäsenmaihin kohdistuu vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa. Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä.
Suomessa valmistellaan parhaillaan myös uuden kauden ohjelmien sisältöä. Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat oman rakennerahasto-ohjelman, jossa alueen erityishaasteet ja -vahvuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Yritysten uudistuminen ja tukitoimenpiteet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle. Siksi tarvitaan pk-yritysten kasvua ja uudistumista edistäviä yritystuki- ja riskirahoitusinstrumentteja ja investointitukia sekä TKI-toimintojen ja sitä tukevien kehittämisympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta tukee myös Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia, joka on laadittu EU-komission Industrial Transition -pilottihankkeessa. Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta myös saavutettavuutta edistäviin toimiin, osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kansallisella tasolla ohjelmavalmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, alueilla yhteistyötä koordinoivat Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomessa Uudenmaan liitto.
Maakuntahallitus evästi osaltaan valmistelua ja korosti sisältöjen osalta mm yritysten uudistumiseen ja saavutettavuuteen liittyviä sisältöjä. Erityisesti korostettiin maakuntien digitaalisten valmiuksien parantamista. Maakuntahallitus myös toivoo, että ohjelmavalmistelua jatketaan johdonmukaisesti tilanteessa, jossa hallituksen kaatuminen, vaalit sekä Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus tuovat keskusteluun omat vivahteensa.
Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu
Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on parhaillaan käynnissä. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet.
Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhden kansallisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Maa- ja metsätalousministeriö on helmikuussa 2019 pyytänyt Ely-keskuksia käynnistämään uuden rahoitusohjelmakauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa.
Valmistelussa tulee tunnistaa sellaiset alueen kehittämistarpeet, joihin voidaan vaikuttaa maatalousrahaston toimenpiteillä. Ministeriö pyytää ensi vaiheessa alueita kokoamaan kunkin alueen maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet. Eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien toimenpiteiden yhteensovittamiseksi maa- ja metsätalousministeriö suosittelee alueellisten painopisteiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä.
Maakuntahallitus evästi osaltaan maaseudun kehittämistarpeista ja nosti esille muun muassa digitalisaation avainroolin maaseudun palvelujen ylläpitämisessä.
SAIMAAN ALUEEN JA JÄRVI-SUOMEN PERUSKIRJAAN SITOUTUMINEN JA PERUSKIRJAN ALLEKIRJOITTAMINEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618
Mikkelin kaupungin aloitteesta ryhdyttiin syksyllä 2018 valmistelemaan asiakokonaisuutta, jolla Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset profiloituvat puhtaan ja elinvoimaisen luonnon- ja toimintaympäristön toimijoiksi. Loppuvuoden 2018 aikana työ muotoutui "Saimaa Peruskirjaksi", jonka hyväksymisellä alueen toimijat pyrkivät aktiivisesti erottumaan positiivisesti alueista ja vesistöistä, joissa on veden laatuun liittyviä ongelmia.
Peruskirja vahvistaa Saimaan ja Järvi-Suomen alueella jo olemassa olevia kestävän ja vastuullisen kehityksen ja matkailun, elinvoiman lisäämisen, tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen sekä vesienhoidon toimenpiteitä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Saimaa Geopark -tavoite, maakunnalliset virkistysalueet, Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, Smart Pohjois-Savo -tavoite, goSaimaan ja Saimaa-sopimuksen sekä maakunnallisten matkailustrategioiden tavoitteet jne. Peruskirja tavoittelee koko vesistöalueen (Vuoksen vesistöaltaan, sisältäen Saimaan lisäksi myös Kallaveden, Pielisen ja Höytiäisen altaat) tutkimukseen ja teollisuuden tuotekehitykseen perustuvaa kasvua ja elinvoimaa. Peruskirja ei rajaa, vaan kannustaa kehittämään tasavertaisesti uudenlaisia tuotannon, suojelun ja aktiivisuuden toimintoja koko toiminta-alueella.
Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy ja sitoutuu Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteisiin. Maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtajan allekirjoittamaan Peruskirjan maakuntaliiton puolesta maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 järjestettävässä tilaisuudessa.
ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO ANTOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUPAUKSEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285
Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2019, että maakuntaliitto antaa Kestävän kehityksen lupauksen valtioneuvoston ylläpitämällä verkkosivustolla www.sitoumus2050.fi. Etelä-Savon maakunnan lupaus kuuluu seuraavasti: ”Me lupaamme tehdä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialueen maailmalle”.
Maakuntaliitto tulee seuraamaan lupauksensa toteutumista mm. seuraamalla matkailun hiilijalanjälkeä, edesauttamalla vastuullisen matkailun pelisääntöjen laatimista Saimaalle, ottamalla asian huomioon maakunnan kehittämisessä ja kaavoituksessa, rahoittamalla aiheeseen liittyviä hankkeita sekä seuraamalla matkailualan vastuullisuussertifikaattien määrän kasvua.
MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA MAAKUNTALIITON OMAAN HANKKEESEEN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140
Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta ehdollisena Etelä-Savon maakuntaliiton itse toteuttamaan hankkeeseen Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ylimaakunnallinen Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hanke saa rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa. Hankkeella edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista TKI-yhteistyöhön maakunnassa, maakuntien välillä ja kansainvälisesti.
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (IP-alue) on pitkät perinteet yhteistyölle. Alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita on myös EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitelty erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. IP-alueen merkittävät luonnonvarat, vielä hyödyntämätön potentiaali ja erikoistunut huippuosaaminen luovat kasvua alueen maakunnissa. Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat, kuten Etelä-Savossa Metsä-Ruoka-Vesi.
Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä rakenteita, joista alueellisen näkyvyyden ja koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin hakuprosessissa yhdeksi Euroopan komission Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottialueeksi, jolla vaikutetaan EU:n tulevan ohjelmakauden linjauksiin. Vuonna 2018 laadittiin yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (pdf), jota toteutetaan yhdessä 2019-2021 maakuntien välillä ylimaakunnallisena Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hankkeena ja maakunnissa toimeenpanohankkeilla.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 18. maaliskuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli kokouksessa mm. valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön tilanteesta. Maakunnallista liikennejärjestelmätyötä tehdään Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen vetämänä.
Seuraavat liikennejärjestelmää koskevat suunnitelmat laaditaan vuosien 2020-2031 hallituskausille. Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö painottuu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttamiseen yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntien kanssa.
Maakuntahallitus kiitti kokouksessa Itäradan eteen tehdystä edunvalvontatyöstä. Olemme pystyneet vaikuttamaan siihen, että itärataosuuden Porvoo-Kouvola -yhteystarvenuoli säilyy Uudenmaan maakuntakaavassa Uudenmaan maakuntahallituksen päätöksellä.
Itäratojen edunvalvonta jatkuu yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja keskuskaupunkien kanssa. Yhteiset tavoitteet linjataan ljikennejärjestelmäsuunnittelun strategiatyöhön ja muodostetaan yhteinen näkemys Itäratojen liittymisestä valtakunnalliseen rataverkkoon.
YHTEENVETOA MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN PÄÄTTYVÄSTÄ VALMISTELUSTA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Etelä-Savon maakuntahallitus keskusteli maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun päättymisestä. Valmistelu päättyi Sipilän hallituksen eroamisen ja uudistushankkeen kansallisen valmistelun loppumisen vuoksi. Maakuntahallitus esitti kiitoksensa hyvästä maakunnallisesta valmistelutyöstä kaikille Etelä-Savon maakunnan valmisteluun osallistuneille tahoille.
Tällä hetkellä valtiovarainministeriöltä odotetaan ohjeistusta maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön hallittuun alasajoon.
Maakuntahallitus pitää uudistuksen kaatumista pettymyksenä ja painottaa, että valmistelua pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella määrätietoisesti. Valmistelun materiaalit ja opit siirretään hyödynnettäväksi jatkovalmistelussa.
Tämänhetkisessä tilanteessa nykymuotoiset maakuntaliitot jatkavat toimintaansa entisessä tehtävässään. Heinäveden ja Joroisten kuntien mahdollinen siirtyminen toisiin maakuntiin siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi.
Maakuntauudistuksen valmistelusta on ollut paljon hyötyä Etelä-Savon maakunnalle. Maakuntaan on saatu runsaasti uutta tietoa maakunnan tilanteesta, taloudesta ja sote-kokonaisuudesta. Myös hyvää ICT-valmistelua on tehty ja sekin jatkunee seuraavalla hallituskaudella.
Maakuntahallitus, maakuntavaltuuston puheenjohtajisto kuntien virkamiesjohto, kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistot kokoontuvat 28.3. iltapäivällä keskustelemaan maakuntaliiton roolista sote-uudistuksen valmistelussa.
MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EUROOPAN UNIONIN ALUEPOLITIIKAN JA MAATALOUSPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903 ja ohjelmapäällikkö Jyrki Kuva, puh. 040 757 6698
EU:n budjettikauteen 2021-2027 valmistaudutaan sekä unionin tasolla että jäsenmaissa. Komission viime vuoden keväällä antamat asetusesitykset ja budjettiesitys ovat pohjana komission ja jäsenmaiden neuvotteluille, jotka ovat alkamassa komission julkistettua ns. maaraporttinsa pari viikkoa sitten. Neuvottelujen tuloksena syntyy lopullinen ratkaisu siitä, millaista yhteistä politiikkaa EU toteuttaa ja miten se eri jäsenmaihin kohdistuu vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat EU:n rakennerahastoja koskevassa koheesiopolitiikan valmistelussa johdonmukaisesti korostaneet, että Suomen EU-liittymissopimukseen kirjattu pohjoisen harvaan asutun alueen erityisstatus tulee huomioida kansallisessa ohjelmarakenteessa sekä alueelle kohdennettavassa rahoituksessa. Itä- ja Pohjois-Suomeen on perusteltua kohdistaa vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus, kun komissio esittää Suomen rakennerahastosaannon kasvavan parilla prosentilla. Valtaosa rahoituksesta tulee Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen kriteereillä, liittymissopimuksen pysyvä kilpailukykyhaitta on edelleen olemassa, ja vaikka Itä- ja Pohjois-Suomi on pystynyt kirimään kehityksessä, on se edelleen keskeisillä mittareilla roimasti Etelä- ja Länsi-Suomea jäljessä.
Suomessa valmistellaan parhaillaan myös uuden kauden ohjelmien sisältöä. Itä- ja Pohjois-Suomi haluavat oman rakennerahasto-ohjelman, jossa alueen erityishaasteet ja -vahvuudet voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Yritysten uudistuminen ja tukitoimenpiteet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen kasvulle. Siksi tarvitaan pk-yritysten kasvua ja uudistumista edistäviä yritystuki- ja riskirahoitusinstrumentteja ja investointitukia sekä TKI-toimintojen ja sitä tukevien kehittämisympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta tukee myös Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia, joka on laadittu EU-komission Industrial Transition -pilottihankkeessa. Itä- ja Pohjois-Suomi tarvitsee EU-rahoitusta myös saavutettavuutta edistäviin toimiin, osaavan työvoiman saatavuuden ja työllisyyden parantamiseen sekä sosiaalisen osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kansallisella tasolla ohjelmavalmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, alueilla yhteistyötä koordinoivat Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Etelä- ja Länsi-Suomessa Uudenmaan liitto.
Maakuntahallitus evästi osaltaan valmistelua ja korosti sisältöjen osalta mm yritysten uudistumiseen ja saavutettavuuteen liittyviä sisältöjä. Erityisesti korostettiin maakuntien digitaalisten valmiuksien parantamista. Maakuntahallitus myös toivoo, että ohjelmavalmistelua jatketaan johdonmukaisesti tilanteessa, jossa hallituksen kaatuminen, vaalit sekä Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus tuovat keskusteluun omat vivahteensa.
Maaseudun kehittämisohjelman (CAP27) valmistelu
Euroopan Unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen (CAP27) valmistelu on parhaillaan käynnissä. Siinä määritellään ohjelmakauden 2021-2027 sisällölliset toimenpiteet ja rahoitukselliset painopisteet.
Suomessa maa- ja metsätalousministeriö valmistelee yhden kansallisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman. Se sisältää maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämisen toimenpiteet ja markkinatoimet. Maa- ja metsätalousministeriö on helmikuussa 2019 pyytänyt Ely-keskuksia käynnistämään uuden rahoitusohjelmakauden toimenpiteiden valmistelun alueellaan yhdessä maakunnan liittojen ja muiden keskeisten kumppanitahojen kanssa.
Valmistelussa tulee tunnistaa sellaiset alueen kehittämistarpeet, joihin voidaan vaikuttaa maatalousrahaston toimenpiteillä. Ministeriö pyytää ensi vaiheessa alueita kokoamaan kunkin alueen maaseudun kehittämisen tarpeet ja painopisteet. Eri ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien toimenpiteiden yhteensovittamiseksi maa- ja metsätalousministeriö suosittelee alueellisten painopisteiden käsittelyä maakunnan yhteistyöryhmässä.
Maakuntahallitus evästi osaltaan maaseudun kehittämistarpeista ja nosti esille muun muassa digitalisaation avainroolin maaseudun palvelujen ylläpitämisessä.
SAIMAAN ALUEEN JA JÄRVI-SUOMEN PERUSKIRJAAN SITOUTUMINEN JA PERUSKIRJAN ALLEKIRJOITTAMINEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618
Mikkelin kaupungin aloitteesta ryhdyttiin syksyllä 2018 valmistelemaan asiakokonaisuutta, jolla Saimaan ja Vuoksen järvialtaan alueen kaupungit ja kunnat, maakunnat ja aluehallinnon viranomaiset profiloituvat puhtaan ja elinvoimaisen luonnon- ja toimintaympäristön toimijoiksi. Loppuvuoden 2018 aikana työ muotoutui "Saimaa Peruskirjaksi", jonka hyväksymisellä alueen toimijat pyrkivät aktiivisesti erottumaan positiivisesti alueista ja vesistöistä, joissa on veden laatuun liittyviä ongelmia.
Peruskirja vahvistaa Saimaan ja Järvi-Suomen alueella jo olemassa olevia kestävän ja vastuullisen kehityksen ja matkailun, elinvoiman lisäämisen, tutkimustoiminnan ja tuotekehityksen sekä vesienhoidon toimenpiteitä. Niistä mainittakoon esimerkiksi Saimaa Geopark -tavoite, maakunnalliset virkistysalueet, Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke, Smart Pohjois-Savo -tavoite, goSaimaan ja Saimaa-sopimuksen sekä maakunnallisten matkailustrategioiden tavoitteet jne. Peruskirja tavoittelee koko vesistöalueen (Vuoksen vesistöaltaan, sisältäen Saimaan lisäksi myös Kallaveden, Pielisen ja Höytiäisen altaat) tutkimukseen ja teollisuuden tuotekehitykseen perustuvaa kasvua ja elinvoimaa. Peruskirja ei rajaa, vaan kannustaa kehittämään tasavertaisesti uudenlaisia tuotannon, suojelun ja aktiivisuuden toimintoja koko toiminta-alueella.
Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyy ja sitoutuu Järvi-Suomen Peruskirjan tavoitteisiin. Maakuntahallitus valtuutti maakuntajohtajan allekirjoittamaan Peruskirjan maakuntaliiton puolesta maailman ympäristöpäivänä 5.6.2019 järjestettävässä tilaisuudessa.
ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO ANTOI KESTÄVÄN KEHITYKSEN LUPAUKSEN
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo, puh. 040 724 9618 ja kehittämispäällikkö Heli Gynther, puh. 040 773 7285
Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2019, että maakuntaliitto antaa Kestävän kehityksen lupauksen valtioneuvoston ylläpitämällä verkkosivustolla www.sitoumus2050.fi. Etelä-Savon maakunnan lupaus kuuluu seuraavasti: ”Me lupaamme tehdä yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Saimaan seudusta vastuullisen matkailun mallialueen maailmalle”.
Maakuntaliitto tulee seuraamaan lupauksensa toteutumista mm. seuraamalla matkailun hiilijalanjälkeä, edesauttamalla vastuullisen matkailun pelisääntöjen laatimista Saimaalle, ottamalla asian huomioon maakunnan kehittämisessä ja kaavoituksessa, rahoittamalla aiheeseen liittyviä hankkeita sekä seuraamalla matkailualan vastuullisuussertifikaattien määrän kasvua.
MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI RAHOITUSTA MAAKUNTALIITON OMAAN HANKKEESEEN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140
Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta ehdollisena Etelä-Savon maakuntaliiton itse toteuttamaan hankkeeseen Elinkeinot murroksessa (ELMO2) – Etelä-Savon maakunnallinen toimeenpanohanke. Rahoituksen myöntäminen edellyttää, että ylimaakunnallinen Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hanke saa rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on edistää älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa ja elinkeinojen uudistumista maakunnassa. Hankkeella edistetään maakunnan toimijoiden osallistumista TKI-yhteistyöhön maakunnassa, maakuntien välillä ja kansainvälisesti.
Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakunnilla Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo (IP-alue) on pitkät perinteet yhteistyölle. Alue kuuluu kokonaisuudessaan EU:n Pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin, joita on myös EU:n alue- ja rakennepolitiikassa käsitelty erityisenä territoriaalisen koheesion kohdealueena. IP-alueen merkittävät luonnonvarat, vielä hyödyntämätön potentiaali ja erikoistunut huippuosaaminen luovat kasvua alueen maakunnissa. Kaikilla maakunnilla on omat erikoistumisalansa ja niihin liittyvät älykkään erikoistumisen strategiat, kuten Etelä-Savossa Metsä-Ruoka-Vesi.
Maakunnat ovat perustaneet yhteisiä rakenteita, joista alueellisen näkyvyyden ja koheesiopolitiikan kannalta keskeisin on yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Brysselissä. Vuoden 2018 alussa IP-alue valittiin hakuprosessissa yhdeksi Euroopan komission Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilottialueeksi, jolla vaikutetaan EU:n tulevan ohjelmakauden linjauksiin. Vuonna 2018 laadittiin yhteinen Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategia 2019-2023 (pdf), jota toteutetaan yhdessä 2019-2021 maakuntien välillä ylimaakunnallisena Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa – Strategiasta käytäntöön -hankkeena ja maakunnissa toimeenpanohankkeilla.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.