Tilastokeskuksen väestöennustelaskelmien mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla väestön väheneminen Etelä-Savossa on noin 1 160 henkilöä vuotta kohden (vuosina 2019–2040). Kehitys on ennusteen mukaan samansuuntaista koko maakunnassa: kaikkien alueen kuntien trendi on laskeva. Suhteellisesti vähiten väestöään vuoteen 2040 mennessä menettää ennusteen mukaan Mikkeli, noin 11 %. Voimakkaimmin väestöään ennusteen mukaan menettää puolestaan Savonlinnan seutu, 25 %. Vielä vuonna 2015 annetussa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Mikkelin väkiluvun ennakoitiin pysyvän ennallaan vuoteen 2040 mennessä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Etelä-Savossa on 116 522 asukasta nykyisellä maakunta- ja kuntajaolla. Heinäveden ja Joroisen vuonna 2021 tapahtuvan maakuntavaihdoksen huomioiden Etelä-Savon väkiluku on vuonna 2040 yhteensä 110 545.
Väestöennusteen mukaan kokonaisnettomuutto kääntyy Etelä-Savossa positiiviseksi vuonna 2027. Luonnollinen väestönmuutos säilyy maakunnassa edelleen heikkona: vuositasolla syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus on noin -1 200 – -1 500.
Etelä-Savossa on maan korkein väestöllinen huoltosuhde. Ennusteen mukaan vuonna 2040 sataa 15-64-eteläsavolaista kohden on 93,5 alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttänyttä. Vuonna 2035 trendi hieman tasoittuu ja kääntyy loivasti laskuun. Koko maassa huoltosuhde on 66,4.
Väestöennustetta tulkittaessa tulee huomioida se, että laskentaperusteena tuoreessa väestöennusteessa on käytetty vuosien 2014–2018 kehitystä. Etelä-Savossa tuolle ajanjaksolle osui mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen (OKL) lakkautus, mikä aiheutti huomattavia vaikutuksia Savonlinnan seudun väestönkehitykseen. Nämä rajut muuttotappiovuodet heijastuvat sekä Savonlinnan että koko maakunnan väestöennusteeseen. Tilastokeskuksen ennustetta laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Alueellisen ennusteen mukaan koko maan väestön kasvu vuosina 2019–2040 painottuu Uudellemaalle. Uudenmaan lisäksi parhaan kehityksen maakuntia ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Koko maan väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 Suomen väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
Etelä-Savon maakuntaliiton Esavoennakoi 360° -hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen 30.9.2019 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan, seutukuntien ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä). Katsausta täydennetään ja tiedot päivittyvät sivustolle esavoennakoi.fi Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2070 asti ja aluetasolla tiedot ovat saatavilla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2015.
Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.
Etelä-Savon väestöennuste 2019-2040 (pdf)
Lisätiedot: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584, ennakointiasiantuntija Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen@esavo.fi, 044 770 0519 ja ennakointiasiantuntija Niina Kuuva, niina.kuuva@esavo.fi, 040 668 4651.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Tilastokeskuksen väestöennustelaskelmien mukaan Etelä-Savon maakuntaan on odotettavissa edelleen tasaista väkiluvun alenemista aina vuoteen 2040 saakka. Vuositasolla väestön väheneminen Etelä-Savossa on noin 1 160 henkilöä vuotta kohden (vuosina 2019–2040). Kehitys on ennusteen mukaan samansuuntaista koko maakunnassa: kaikkien alueen kuntien trendi on laskeva. Suhteellisesti vähiten väestöään vuoteen 2040 mennessä menettää ennusteen mukaan Mikkeli, noin 11 %. Voimakkaimmin väestöään ennusteen mukaan menettää puolestaan Savonlinnan seutu, 25 %. Vielä vuonna 2015 annetussa Tilastokeskuksen väestöennusteessa Mikkelin väkiluvun ennakoitiin pysyvän ennallaan vuoteen 2040 mennessä.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 Etelä-Savossa on 116 522 asukasta nykyisellä maakunta- ja kuntajaolla. Heinäveden ja Joroisen vuonna 2021 tapahtuvan maakuntavaihdoksen huomioiden Etelä-Savon väkiluku on vuonna 2040 yhteensä 110 545.
Väestöennusteen mukaan kokonaisnettomuutto kääntyy Etelä-Savossa positiiviseksi vuonna 2027. Luonnollinen väestönmuutos säilyy maakunnassa edelleen heikkona: vuositasolla syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus on noin -1 200 – -1 500.
Etelä-Savossa on maan korkein väestöllinen huoltosuhde. Ennusteen mukaan vuonna 2040 sataa 15-64-eteläsavolaista kohden on 93,5 alle 15-vuotiasta tai 65 vuotta täyttänyttä. Vuonna 2035 trendi hieman tasoittuu ja kääntyy loivasti laskuun. Koko maassa huoltosuhde on 66,4.
Väestöennustetta tulkittaessa tulee huomioida se, että laskentaperusteena tuoreessa väestöennusteessa on käytetty vuosien 2014–2018 kehitystä. Etelä-Savossa tuolle ajanjaksolle osui mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen (OKL) lakkautus, mikä aiheutti huomattavia vaikutuksia Savonlinnan seudun väestönkehitykseen. Nämä rajut muuttotappiovuodet heijastuvat sekä Savonlinnan että koko maakunnan väestöennusteeseen. Tilastokeskuksen ennustetta laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Alueellisen ennusteen mukaan koko maan väestön kasvu vuosina 2019–2040 painottuu Uudellemaalle. Uudenmaan lisäksi parhaan kehityksen maakuntia ovat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. Väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Koko maan väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 Suomen väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
Etelä-Savon maakuntaliiton Esavoennakoi 360° -hanke (ESR) on laatinut Tilastokeskuksen 30.9.2019 päivittämän väestöennusteen tietoihin perustuen tiiviin katsauksen Etelä-Savon maakunnan, seutukuntien ja kuntien väestön kehityksestä vuoteen 2040 mennessä (liitteenä). Katsausta täydennetään ja tiedot päivittyvät sivustolle esavoennakoi.fi Koko maan osalta väestöennuste yltää vuoteen 2070 asti ja aluetasolla tiedot ovat saatavilla vuoteen 2040 saakka. Edellisen kerran Tilastokeskuksen väestöennuste on ilmestynyt syksyllä 2015.
Tilastokeskuksen väestöennuste on trendilaskelma. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Väestöennusteen laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestönkehitys johtaa, mikäli se jatkuu nykyisen kaltaisena. Laskelmia ei siis tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Tilastokeskuksen mukaan väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla kehitykseen voidaan vaikuttaa.
Etelä-Savon väestöennuste 2019-2040 (pdf)
Lisätiedot: maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, pentti.makinen@esavo.fi, 050 500 2584, ennakointiasiantuntija Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen@esavo.fi, 044 770 0519 ja ennakointiasiantuntija Niina Kuuva, niina.kuuva@esavo.fi, 040 668 4651.