Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.
Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.
Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.
Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.
Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön
Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.
Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”
Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”
Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.
Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto, heli.gynther(at)esavo.fi, 040 773 7285
Kuva: Okkolan Lomamökit.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Saimaan yhteismarkkinoinnin tehostamista suunnitellaan kahden maakunnan voimin. Etelä-Karjala ja Etelä-Savo päivittävät Saimaa-sopimuksen ulottumaan ainakin vuoteen 2025 asti, koska kokemukset ovat kolmelta vuodelta hyvät.
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteinen tavoite on Saimaan alueen nostaminen kansainvälisesti merkittäväksi matkailukohteeksi lisäämällä matkailijoiden määrää ja matkailutuloja. Saimaasta halutaan Suomen kolmas kansainvälisesti tunnettu matkailualue Helsingin ja Lapin rinnalle. Yhteistyöllä tavoitellaan myös matkailuyritysten yhteistyön lisäämistä sekä matkailuelinkeinojen kasvua ja kehittymistä.
Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Lappeenrannan, Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit solmivat Saimaa-sopimuksen syksyllä 2016 vuosille 2017−2019. Siinä sopimusosapuolet sitoutuvat eteläisen Saimaan alueen kansainväliseen yhteismarkkinointiin.
Yhteistyön tulokset ovat olleet kannustavia, sillä matkailijamäärät, kansallinen ja kansainvälinen medianäkyvyys sekä laaja-alainen kiinnostus Saimaaseen ovat kasvaneet. Kansallisessa matkailun kehittämisessä Saimaa-yhteistyö on nostettu toistuvasti hyväksi esimerkiksi alueiden ja toimijoiden välisestä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Myös matkailuyritykset ovat nähneet yhteistyön kehittämisen erittäin tärkeänä.
Sopimuksen päivittäminen käynnistyi keväällä 2018. Toimeksiannon saanut valmisteluryhmä työsti mallin, jossa ehdotetaan yhteistyön tiivistämistä entisestään sekä samalla sen ohjauksen ja seurannan tehostamista perustamalla yhdistys, jonka jäseniä ovat sopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot. Toimintamalli esiteltiin kaupungin- ja maakuntajohtajille tämän vuoden huhtikuussa, ja organisaatiot tekevät päätöksensä alkusyksystä 2019.
Varkauden kaupunki mukaan yhteistyöhön
Nyt solmittavan Saimaa-sopimuksen keskeinen sisältö vastaa aiempaa sopimusta, mutta siinä on kaksi huomionarvoista eroa verrattuna edelliseen sopimukseen. Uudessa sopimusluonnoksessa ei rajata yhteistyötä kansainväliseen markkinointiin, vaan sitä voidaan tehdä myös kotimaan markkinoinnissa. Toiseksi sopimukseen voivat liittyä myös muut kaupungit ja alueet Saimaan järvialtaan rannalla. Varkauden kaupunki on jo ilmaissut halunsa tulla mukaan yhteistyöhön. Maaseutukunnat osallistuvat maakuntien liittojen kautta ja yritykset markkinointia tekevien yhdistysten ja yritysten välityksellä.
Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari on tyytyväinen kaupungin liittymisestä yhteistyöhön. ”Varkauden kaupunki pitää Saimaa-sopimusta tarpeellisena ja on valmis omalta osaltaan sitoutumaan yhteistyön tavoitteisiin. Saimaan aluetta on markkinoitava kokonaisuutena, johon jokainen alueen kunta ja matkailualan toimija voi antaa oman panoksensa. Yhteinen brändi, näkyvyys ja yhdessä sovitut markkinointitoimenpiteet ovat välttämätön edellytys Järvi-Suomen kiinnostavuuden lisäämisessä sekä kotimaisten, mutta ennen kaikkea ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Matkailupalvelujen tuotteistamiseen on myös panostettava lisää.”
Yhteisiä panostuksia toivotaan entistä enemmän
Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että Saimaa-sopimus on jatkoa matkailuyhteistyölle, jota Saimaalla on tehty jo vuosikymmeniä. ”Sopimukseen on kirjattu tahtotila yhteistyön tekemisestä ja sen periaatteista. Matkailun kasvu ei synny itsestään, vaan tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä. Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan voimavarojen yhdistämistä.”
Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen pitää sopimusta tärkeänä. ”Tämä on askel eteenpäin, mutta emme ole vielä maalissa. Uusi toimintamalli on kuitenkin hyvä etappi matkailuyhteistyön kehittämisessä. Nyt on tärkeää sekä sopia yhteistyön kehittämisestä saatujen kokemusten pohjalta että mahdollistaa sen tekeminen. Me tarvitsemme esimerkiksi maakuntarajat joustavasti ylittävää hankerahoitusta. Asia liittyy parhaillaan meneillään olevaan EU:n rakennerahastorahoituksen uuden kauden valmisteluun”, Viialainen painottaa.
Saimaa-sopimuksen 2020−2025 on tarkoitus astua voimaan 1.1.2020, jolloin sen toteuttamisesta vastaava yhdistys on perustettu ja toimintavalmis. Yhdistyksen kotipaikka arvotaan sopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien kesken, kun sopimuksen voimaantulo on varmistunut. Vuonna 2020 toteutetaan perustettavan yhdistyksen omistukseen tulevat uudet, yhteiset Saimaa.fi-verkkosivut kieliversioineen.
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto, heli.gynther(at)esavo.fi, 040 773 7285
Kuva: Okkolan Lomamökit.