Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttamisaineiston suuralueiden tilannekuviin osalta maakuntahallitus suhtautuu kriittisesti. Tasapainoisuutta ja vertailukelpoisuutta tarvitaan lisää. Tilannekuvien perustana pitää olla selkeät ja yhtenäiset kriteerit, jotka huomioivat myös alueelliset erityispiirteet.
Maakuntahallitusta puhutti myös Saimaan lauttapaikkojen palvelutasoon esitetyt muutokset. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatiman esityksen mukaan pääosalla Saimaan lauttapaikoista siirryttäisiin päiväaikaan aikataulutettuun liikennöintiin, yöaikaan lautat kulkisivat edelleen tarpeen mukaan. Maakuntahallitus katsoi, ettei muutosta tule tehdä esityksen mukaisesti.
Maakuntahallitus sai tiedoksi liikenneministeriön itärataselvityksen ja sitä ohjanneen työryhmän keskeiset johtopäätökset. Vaikka selvityksen mukaan Porvoo-Kouvola oikaisu ei ole kokonaistaloudellisesti kannattava, pitää maakuntahallitus hankkeen edistämistä ja esillä pitämistä keskeisenä osana Itäratojen pitkäjänteistä kehittämistä ja nopeuden nostoa. Maakunnan yhteinen näkemys on oltava edunvalvonnan lähtökohtana. Maakuntahallituksen mukaan osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valittava vaihtoehto, jonka pohjalta itään suuntautuvaa raideyhteyttä lähdetään kehittämään.
Maakuntahallitus keskusteli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkistatuksen hakemisesta. Maakuntahallitus piti hakemukseen liittyvän itäsuomalaisen kulttuuristrategian luomista ja yhteistyötä kulttuurin saralla hyvänä. Vuoden kestävän hakuajan aikana arvioidaan verkottuneiden Itä-Suomen maakuntien mahdollisuudet kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamiseen ja kustannusten taso suhteessa statuksen tuomaan elinvoimaetuun.
LAUSUNNOT VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE HEINÄVEDEN JA JOROISTEN ESITYKSISTÄ MAAKUNNAN VAIHTAMISEKSI
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakuntahallituksessa oli lausunnolla sekä Heinäveden että Joroisten kunnan esitykset maakunnan vaihtamiseksi maakuntauudistuksen tilanteen muututtua.
Heinävesi ja Joroinen ovat syksyllä 2018 tehneet Valtiovarainministeriölle esityksen maakunnan vaihtamisesta vuoden 2020 alusta. Maakunta- ja sote -uudistuksen kaaduttua nykyisen maakuntajakolain perusteella tehdyt hakemukset Heinäveden siirtymisestä Etelä-Savosta Pohjois-Karjalan ja Joroisten siirtymisestä Pohjois-Savon maakuntaan ovat edelleen voimassa.
Maakuntahallitus toteaa lausunnoissaan, että tilanteessa, jossa päättävän hallituksen vetämä uudistuksen valmistelu loppui tuloksettomana ja tulevan hallituksen linjaukset jatkossa valmisteltavasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ovat täysin avoinna, ei maakuntahallitus näe perustelluksi kannattaa Joroisten ja Heinäveden kuntien hakemuksia maakunnan vaihtoon liittyen. Jälkeenjäävä maakunta menettää vaihdoksien yhteydessä kohtuuttomasti elinvoimaansa ja toimintakykyänsä. Maakuntahallitus toteaa edelleen, että mahdolliset maakunnan vaihdokset tulee katsoa kokonaisuutena osana tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon rakennetta. Maakuntahallitus katsoo, että nykyinen maakuntakokonaisuus on toimiva.
MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EU:N KOHEESIOPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903
Maakuntahallitus keskusteli 16.4. kokouksessa EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan valmistelusta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Ohjelmavalmistelua tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten muodostamassa valmisteluryhmässä.
EU:n komission jäsenmaakohtaiset unionin talouspolitiikkaan keskittyvät maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Ohjelman tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima.
Vaikuttavuuden kannalta on myös keskeistä, että EU:n eri rahastojen toimia voidaan yhteensovittaa alueella, ja että niillä ei korvata kansallista budjettirahoitusta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävätkin, että nykyisen ohjelman valtakunnallinen toiminta uudistetaan alueiden tarpeisiin perustuvaksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostavat myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.
MAAKUNTAHALLITUKSELTA RAHOITUSTA MM. SAVONLINNAN VALMISTAUTUMISEEN EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2026 -KILPAILUUN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140
Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta noin 1,1 miljoonan euron edestä viidelle hankkeelle. Tukea myönnettiin kahdelle hankkeelle, jotka valmistelevat Savonlinnan osallistumista Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -kansalliseen kilpailuun. Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena on työstää kilpailun edellyttämää hakemusasiakirjaa ja suunnitella verkostomaisella yhteistyöllä juhlavuoden sisältöä. Hanke toimii myös toteutettavuusselvityksenä, sillä hankkeella selvitetään Savonlinnan ja muiden toimijoiden valmius sitoutua ja resursoida mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 valmistelu ja toteuttaminen.
Tutkimuksella tukea - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena on tukea päähankkeen tavoitteita ja hakukirjan valmistelua tuottamalla tarvittavaa tutkimustietoa, kuten tietoa asukkaiden paikallisidentiteetistä, sekä suhtautumisesta ja näkemyksistä kulttuuripääkaupunkiprojektia kohtaan. Hanke selvittää myös Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemuksen kilpailuedut ja haasteet ja tuottaa evaluointi- ja tutkimussuunnitelman osaksi Savonlinnan kulttuuripääkaupunki 2026 hakukirjaa.
Liiketoimintamallit 2020-luvun vaatimusten tasolle ja metsäbiotalous esille
Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hankkeelle myönnettiin rahoitusta sadan eteläsavolaisen yrityksen liiketoimintamallin päivittämiseen. Hankkeen tavoitteena on saada liiketoiminta vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia alustatalouden kehittymisen, arvoketjujen muutosten ja resurssitehokkuuden mahdollisuuksien huomioonottaviksi. Tähän liittyen tavoitteena on myös Manufacturing Synergieseli mansyns.fi -kiertotalousalustan/-markkinapaikan käyttöönoton ja käytettävyyden kiihdyttäminen ja parantaminen.
Hankkeessa Metsäbiotalouden näyteikkuna tavoitteena on rakentaa Savonlinnan Punkaharjulle metsäbiotalouden esittelypuisto, konkreettinen ja virtuaalinen metsäbiotalouden näyteikkuna, joka toimii sekä tutkimustiedon siirtäjänä että oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkuna rakennetaan Punkaharjun tutkimuspuiston metsäkohteiden ja luonnonsuojelualueen käynti- ja nähtävyyskohteiden sekä Suomen Metsämuseo Luston näyttelyjen ja palvelujen, sekä virtuaalisen www.openmetsa.fi –portaalin varaan, ja yhdessä siitä muodostuu kokonaisvaltaisen metsäbiotalouden esittely. Metsäbiotalouden näyteikkunassa esitellään monipuolisesti metsäbiotalouden eri näkökulmia ja tutkimuksen mahdollisuuksia biotalouden elinkeinojen ja metsien kestävän käytön edistämisessä.
Maakuntahallitus myönsi myös rahoitusta ylimaakunnalliseen Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeeseen. Hankkeessa tuetaan Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempiä kuljetusketjuja parantamalla Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä.
OSALLISUUSOHJELMAN TEKO JATKUU, ETELÄ-SAVOON SAADAAN MAAKUNNALLINEN NUORISOVALTUUSTO JA MAAKUNNALLINEN JÄRJESTÖNEUVOTTELUKUNTA
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591
Hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula, puh. 0400 618 489
Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä Etelä-Savossa käynnistettiin osallisuusohjelman valmistelu. Hallituksen kaatumisen jälkeen kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen nähdään entistä tärkeämpänä. Osallisuusohjelmaa viedään eteenpäin hallinnollisista rakenteista riippumatta. Osallisuustyötä jatketaan maakuntaliiton koordinoimana ja uudistuksen valmistelussa tehty osallisuustyö hyödynnetään.
Työ jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuudessa teemaryhmässä (asukas, asiakas, järjestö, vanhus- ja vammais, nuoret, osallisuusfoorumi). Kevätkesän 2019 aikana esitellään ensimmäinen osallisuusohjelmaluonnos. Kunkin teeman osalta mietitään tarkoituksenmukaisin taho, joka jatkossa ottaa vastuun ryhmän/teema-alueen toiminnasta.
Osallisuustyöskentelyn osana on valmisteltu maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan perustamista sekä maakunnallista nuorisovaltuustoa. Monialaiseen järjestöneuvottelukuntaan valitaan parhaillaan käynnissä olevassa haussa 19 jäsentä ja toimintaa pilotoidaan ensimmäisellä kaudella 2019-2020. https://www.etela-savo.fi/jarjestoneuvottelukunta
Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä 13-25 -vuotiaita nuoria eri puolilta Etelä-Savoa. Ryhmä koostuu kuntien nuorisovaltuustojen edustajista ja heidän varaedustajistaan sekä yhdeksästä vapaasta paikasta, jonne kunnista nimetyt nuoret valitsivat jäsenet avointen hakemusten perusteella. Maakuntaliiton hallitus nimeää ryhmän, jonka toimikausi on yksi vuosi kerrallaan.
Maakuntaliiton painopisteet osallisuuden edistämisessä painottuvat tällä hetkellä luontevimmin nuorten vaikuttamisen (nuorisovaltuusto/vaikuttamistoimielin) ja järjestöneuvottelukunnan kautta ja toimivat mm. aluekehittämisen tukena. Maakuntahallitus päätti perustaa maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan sekä maakunnallisen nuorisovaltuuston osaksi maakuntaliiton toimintaa ja esittää asian edelleen maakuntavaltuustolle päätettäväksi.
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN JA SIIHEN NIMETTYJEN TOIMIELINTEN LOPETTAMINEN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakuntauudistuksen valmistelu vuosina 2016-2019 oli Etelä-Savossa maakuntaliiton vetovastuulla. Etelä-Savon maakuntahallitus nimesi valmistelun koordinoivat elimet eli laajennetun johtoryhmän ja ohjausryhmän keväällä 2016.
Maakuntahallitus totesi kokouksessaan, että valmistelu Etelä-Savossa on päättynyt. Hallitus lakkautti nimeämiensä laajennetun johtoryhmän ja ohjausryhmän työn. Maakuntaliitto huolehtii asianmukaisen raportoinnin ja dokumentoinnin loppuunsaattamisen. Näiltä osin valmistellaan valmistelun loppuraportti, joka käsitellään kaikkien maakuntavalmisteluun osallistuneiden ryhmien ja maakuntahallituksen yhteisessä loppuseminaarissa Mikkelissä 7.5.2019.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.
Vaikuta on ensimmäinen osallisuuden teemaviikko Etelä-Savossa. Se jakaa ideoita ja tietoa siitä, kuinka kuka tahansa voi olla mukana vaikuttamassa maakuntamme asioihin. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliitto aloittaa digituen alueellisen koordinoinnin, kun digituki-pilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntaliiton ja Kuntaliitto ajankohtaispäivässä keskusteltiin liikenneverkosta ja EU:n kansallisesta alue- ja rakennepolitiikasta. Keskustelua käytiin myös maakuntarajoista. Lue lisää
Maakuntahallitus kävi keskustelua liikenteen ajankohtaisista asioista 26.8. kokouksessaan. Lyhyellä aikavälillä Etelä-Savon edunvalvonnassa rataverkon eri hankkeiden painotuksista kiireellisin ja tärkein toimenpide on Savon ja Karjalan ratojen nopeuttaminen Kouvolan pohjoispuolella. Lue lisää
Etelä-Savon maakuntahallitus kokoontui 16. huhtikuuta Mikkelissä. Maakuntahallitus keskusteli mm. Itä-Suomen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikuttamisaineiston suuralueiden tilannekuviin osalta maakuntahallitus suhtautuu kriittisesti. Tasapainoisuutta ja vertailukelpoisuutta tarvitaan lisää. Tilannekuvien perustana pitää olla selkeät ja yhtenäiset kriteerit, jotka huomioivat myös alueelliset erityispiirteet.
Maakuntahallitusta puhutti myös Saimaan lauttapaikkojen palvelutasoon esitetyt muutokset. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatiman esityksen mukaan pääosalla Saimaan lauttapaikoista siirryttäisiin päiväaikaan aikataulutettuun liikennöintiin, yöaikaan lautat kulkisivat edelleen tarpeen mukaan. Maakuntahallitus katsoi, ettei muutosta tule tehdä esityksen mukaisesti.
Maakuntahallitus sai tiedoksi liikenneministeriön itärataselvityksen ja sitä ohjanneen työryhmän keskeiset johtopäätökset. Vaikka selvityksen mukaan Porvoo-Kouvola oikaisu ei ole kokonaistaloudellisesti kannattava, pitää maakuntahallitus hankkeen edistämistä ja esillä pitämistä keskeisenä osana Itäratojen pitkäjänteistä kehittämistä ja nopeuden nostoa. Maakunnan yhteinen näkemys on oltava edunvalvonnan lähtökohtana. Maakuntahallituksen mukaan osana valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on valittava vaihtoehto, jonka pohjalta itään suuntautuvaa raideyhteyttä lähdetään kehittämään.
Maakuntahallitus keskusteli Savonlinnan kulttuuripääkaupunkistatuksen hakemisesta. Maakuntahallitus piti hakemukseen liittyvän itäsuomalaisen kulttuuristrategian luomista ja yhteistyötä kulttuurin saralla hyvänä. Vuoden kestävän hakuajan aikana arvioidaan verkottuneiden Itä-Suomen maakuntien mahdollisuudet kulttuuripääkaupunkivuoden toteuttamiseen ja kustannusten taso suhteessa statuksen tuomaan elinvoimaetuun.
LAUSUNNOT VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE HEINÄVEDEN JA JOROISTEN ESITYKSISTÄ MAAKUNNAN VAIHTAMISEKSI
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakuntahallituksessa oli lausunnolla sekä Heinäveden että Joroisten kunnan esitykset maakunnan vaihtamiseksi maakuntauudistuksen tilanteen muututtua.
Heinävesi ja Joroinen ovat syksyllä 2018 tehneet Valtiovarainministeriölle esityksen maakunnan vaihtamisesta vuoden 2020 alusta. Maakunta- ja sote -uudistuksen kaaduttua nykyisen maakuntajakolain perusteella tehdyt hakemukset Heinäveden siirtymisestä Etelä-Savosta Pohjois-Karjalan ja Joroisten siirtymisestä Pohjois-Savon maakuntaan ovat edelleen voimassa.
Maakuntahallitus toteaa lausunnoissaan, että tilanteessa, jossa päättävän hallituksen vetämä uudistuksen valmistelu loppui tuloksettomana ja tulevan hallituksen linjaukset jatkossa valmisteltavasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ovat täysin avoinna, ei maakuntahallitus näe perustelluksi kannattaa Joroisten ja Heinäveden kuntien hakemuksia maakunnan vaihtoon liittyen. Jälkeenjäävä maakunta menettää vaihdoksien yhteydessä kohtuuttomasti elinvoimaansa ja toimintakykyänsä. Maakuntahallitus toteaa edelleen, että mahdolliset maakunnan vaihdokset tulee katsoa kokonaisuutena osana tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon rakennetta. Maakuntahallitus katsoo, että nykyinen maakuntakokonaisuus on toimiva.
MAAKUNTAHALLITUS KESKUSTELI EU:N KOHEESIOPOLITIIKAN VALMISTELUSTA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, puh. 040 540 5903
Maakuntahallitus keskusteli 16.4. kokouksessa EU:n vuosien 2021-2027 koheesiopolitiikan valmistelusta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävät tulevalle EU-budjettikaudelle omaa rakennerahasto-ohjelmaa, joka vastaa harvaan asutun pohjoisen alueen erityishaasteisiin. Ohjelmavalmistelua tehdään Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen ja ELY-keskusten muodostamassa valmisteluryhmässä.
EU:n komission jäsenmaakohtaiset unionin talouspolitiikkaan keskittyvät maaraportit julkaistiin helmikuussa 2019. Itä- ja Pohjois-Suomi on sovittanut sisältöesityksensä komission maaraportissaan Suomelle tarjoamiin kahteen teemaan: Älykkäämpi Eurooppa ja Sosiaalisempi Eurooppa. Ohjelman tulee mahdollistaa elinkeinoelämän kasvun ja uudistumisen laaja keinovalikoima.
Vaikuttavuuden kannalta on myös keskeistä, että EU:n eri rahastojen toimia voidaan yhteensovittaa alueella, ja että niillä ei korvata kansallista budjettirahoitusta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat esittävätkin, että nykyisen ohjelman valtakunnallinen toiminta uudistetaan alueiden tarpeisiin perustuvaksi ylimaakunnalliseksi yhteistyöksi. Itä- ja Pohjois-Suomi korostavat myös kuntien roolia ja kaupunkipolitiikan ulottamista kaiken kokoisiin kaupunkeihin.
MAAKUNTAHALLITUKSELTA RAHOITUSTA MM. SAVONLINNAN VALMISTAUTUMISEEN EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2026 -KILPAILUUN
Lisätietoja: va. ohjelmapäällikkö Pirjo Paananen, puh. 040 542 6140
Etelä-Savon maakuntahallitus myönsi rahoitusta noin 1,1 miljoonan euron edestä viidelle hankkeelle. Tukea myönnettiin kahdelle hankkeelle, jotka valmistelevat Savonlinnan osallistumista Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -kansalliseen kilpailuun. Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen – Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena on työstää kilpailun edellyttämää hakemusasiakirjaa ja suunnitella verkostomaisella yhteistyöllä juhlavuoden sisältöä. Hanke toimii myös toteutettavuusselvityksenä, sillä hankkeella selvitetään Savonlinnan ja muiden toimijoiden valmius sitoutua ja resursoida mahdollisen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 valmistelu ja toteuttaminen.
Tutkimuksella tukea - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 -hankkeen tavoitteena on tukea päähankkeen tavoitteita ja hakukirjan valmistelua tuottamalla tarvittavaa tutkimustietoa, kuten tietoa asukkaiden paikallisidentiteetistä, sekä suhtautumisesta ja näkemyksistä kulttuuripääkaupunkiprojektia kohtaan. Hanke selvittää myös Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemuksen kilpailuedut ja haasteet ja tuottaa evaluointi- ja tutkimussuunnitelman osaksi Savonlinnan kulttuuripääkaupunki 2026 hakukirjaa.
Liiketoimintamallit 2020-luvun vaatimusten tasolle ja metsäbiotalous esille
Kiertotalous ja kehittyvien yritysten uudet liiketoimintamallit 2020-luvun alustataloudessa -hankkeelle myönnettiin rahoitusta sadan eteläsavolaisen yrityksen liiketoimintamallin päivittämiseen. Hankkeen tavoitteena on saada liiketoiminta vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia alustatalouden kehittymisen, arvoketjujen muutosten ja resurssitehokkuuden mahdollisuuksien huomioonottaviksi. Tähän liittyen tavoitteena on myös Manufacturing Synergieseli mansyns.fi -kiertotalousalustan/-markkinapaikan käyttöönoton ja käytettävyyden kiihdyttäminen ja parantaminen.
Hankkeessa Metsäbiotalouden näyteikkuna tavoitteena on rakentaa Savonlinnan Punkaharjulle metsäbiotalouden esittelypuisto, konkreettinen ja virtuaalinen metsäbiotalouden näyteikkuna, joka toimii sekä tutkimustiedon siirtäjänä että oppimisympäristönä ja matkailukohteena. Näyteikkuna rakennetaan Punkaharjun tutkimuspuiston metsäkohteiden ja luonnonsuojelualueen käynti- ja nähtävyyskohteiden sekä Suomen Metsämuseo Luston näyttelyjen ja palvelujen, sekä virtuaalisen www.openmetsa.fi –portaalin varaan, ja yhdessä siitä muodostuu kokonaisvaltaisen metsäbiotalouden esittely. Metsäbiotalouden näyteikkunassa esitellään monipuolisesti metsäbiotalouden eri näkökulmia ja tutkimuksen mahdollisuuksia biotalouden elinkeinojen ja metsien kestävän käytön edistämisessä.
Maakuntahallitus myönsi myös rahoitusta ylimaakunnalliseen Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeeseen. Hankkeessa tuetaan Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempiä kuljetusketjuja parantamalla Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytyksiä.
OSALLISUUSOHJELMAN TEKO JATKUU, ETELÄ-SAVOON SAADAAN MAAKUNNALLINEN NUORISOVALTUUSTO JA MAAKUNNALLINEN JÄRJESTÖNEUVOTTELUKUNTA
Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Eveliina Pekkanen, puh. 044 770 0591
Hallinto- ja kehittämisjohtaja Hanna Makkula, puh. 0400 618 489
Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä Etelä-Savossa käynnistettiin osallisuusohjelman valmistelu. Hallituksen kaatumisen jälkeen kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen nähdään entistä tärkeämpänä. Osallisuusohjelmaa viedään eteenpäin hallinnollisista rakenteista riippumatta. Osallisuustyötä jatketaan maakuntaliiton koordinoimana ja uudistuksen valmistelussa tehty osallisuustyö hyödynnetään.
Työ jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuudessa teemaryhmässä (asukas, asiakas, järjestö, vanhus- ja vammais, nuoret, osallisuusfoorumi). Kevätkesän 2019 aikana esitellään ensimmäinen osallisuusohjelmaluonnos. Kunkin teeman osalta mietitään tarkoituksenmukaisin taho, joka jatkossa ottaa vastuun ryhmän/teema-alueen toiminnasta.
Osallisuustyöskentelyn osana on valmisteltu maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan perustamista sekä maakunnallista nuorisovaltuustoa. Monialaiseen järjestöneuvottelukuntaan valitaan parhaillaan käynnissä olevassa haussa 19 jäsentä ja toimintaa pilotoidaan ensimmäisellä kaudella 2019-2020. https://www.etela-savo.fi/jarjestoneuvottelukunta
Etelä-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ryhmä 13-25 -vuotiaita nuoria eri puolilta Etelä-Savoa. Ryhmä koostuu kuntien nuorisovaltuustojen edustajista ja heidän varaedustajistaan sekä yhdeksästä vapaasta paikasta, jonne kunnista nimetyt nuoret valitsivat jäsenet avointen hakemusten perusteella. Maakuntaliiton hallitus nimeää ryhmän, jonka toimikausi on yksi vuosi kerrallaan.
Maakuntaliiton painopisteet osallisuuden edistämisessä painottuvat tällä hetkellä luontevimmin nuorten vaikuttamisen (nuorisovaltuusto/vaikuttamistoimielin) ja järjestöneuvottelukunnan kautta ja toimivat mm. aluekehittämisen tukena. Maakuntahallitus päätti perustaa maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan sekä maakunnallisen nuorisovaltuuston osaksi maakuntaliiton toimintaa ja esittää asian edelleen maakuntavaltuustolle päätettäväksi.
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN JA SIIHEN NIMETTYJEN TOIMIELINTEN LOPETTAMINEN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, puh. 050 500 2584
Maakuntauudistuksen valmistelu vuosina 2016-2019 oli Etelä-Savossa maakuntaliiton vetovastuulla. Etelä-Savon maakuntahallitus nimesi valmistelun koordinoivat elimet eli laajennetun johtoryhmän ja ohjausryhmän keväällä 2016.
Maakuntahallitus totesi kokouksessaan, että valmistelu Etelä-Savossa on päättynyt. Hallitus lakkautti nimeämiensä laajennetun johtoryhmän ja ohjausryhmän työn. Maakuntaliitto huolehtii asianmukaisen raportoinnin ja dokumentoinnin loppuunsaattamisen. Näiltä osin valmistellaan valmistelun loppuraportti, joka käsitellään kaikkien maakuntavalmisteluun osallistuneiden ryhmien ja maakuntahallituksen yhteisessä loppuseminaarissa Mikkelissä 7.5.2019.
Lisätietoja:
Maakuntahallituksen puheenjohtajisto Jarkko Wuorinen puh. 050 537 6707, Pekka Selenius puh. 050 015 0994 ja Anna-Kristiina Mikkonen puh. 050 306 7270 ja maakuntajohtaja Pentti Mäkinen puh. 050 500 2584.